Haku

Kuorintaprosessin analyysi ja mallintaminen

QR-koodi
Finna-arvio

Kuorintaprosessin analyysi ja mallintaminen

Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rumpukuorinnan puuhäviöiden pienentämismahdollisuuksia mallipohjaisten menetelmien avulla. Projektin kuluessa tutkimusta laajennettiin kuorimon toiminnan ja säädön kehittämiseen ja erilaisten kustannussäästömahdollisuuksien selvittämiseen. Tutkimus tehtiin pääosin UPM-Kymmenen tehtaalla Pietarsaaressa, mutta neljän viimeisen kuukauden aikana tutkimusta tehtiin myös Rauman Metsä-Botnian kuorimolla.

Teoriaosuudessa kerrotaan lyhyesti kuorinnan syistä ja puuhäviöiden syntymisestä. Raportissa esitetään puuhäviöihin vaikuttavat tekijät sekä tarkasteltujen kuorimoiden uudet ajotapasuositukset, joilla puuhäviöt saadaan minimoitua, sekä ajatus kuorinnan optimoivasta säädöstä, joka kompensoi puunlaadun vaihtelun ulkoisena häiriönä. Tutkimusten mukaan puuhäviöitä saadaan vähennettyä puiden riittävän kuoriutumisen kärsimättä, kun lasketaan rummun kierrosnopeutta ja minimoidaan puiden kuorinta-aika. Kuorinta-aika saadaan minimoitua pitämällä kapasiteetti korkeana ja sulkuportti alhaalla. Optimaalisen täyttöasteen määrittäminen riippuu hyvin pitkälti rummun rakenteesta, joten se on tehtävä tehdaskohtaisesti. Muodostut puuhäviömallit toimivat melko hyvin, mutta vielä paremmaksi niiden toiminta saataisiin, jos käytössä olisi reaaliaikaista tietoa puunlaadusta. Koska tätä ei ole saatavilla, projektissa pyrittiin määrittämään puunlaatua kuvaavia tunnuslukuja.

Tutkimuksien mukaisella "hellemmällä" kuorinnalla voidaan saavuttaa satojen tuhansien eurojen säästöt vuodessa kuorimoa kohden. Lisäksi hakkeen laatu paranee, kun puita vaurioitetaan rummussa vähemmän. Hakkeen parempi laatu näkyy myös lopputuotteen laadussa. Optimaalinen kuorinta edellyttää korkeaa kapasiteettia. Tämä on hyvä uutinen tehtaille: kustannussäästöt ovat mahdollisia ja jatkossa voidaan vastata yhä korkeampiin tuotantovaatimuksiin taloudellisella kuorinnalla. Lisäksi kierrosnopeuden alentamisen myötä säästyy merkittävissä määrin sähköä.

Tutkimus kuului osana TEKES:n rahoittamaan projektiin Keiton, pesun ja happidelignifioinnin älykäs ohjaus (KUHA), joka puolestaan oli Oulun yliopiston osuus Prosessi-Integraatio-teknologiaohjelmaan kuuluvassa hankkeessa Integroitu prosessilaitteiden ja prosessien hallinta. Yhteistyökumppaneina olivat UPM-Kymmene, Metso Automation Oy ja Metso Paper Pori Oy.

Tallennettuna:
Kysy apua / Ask for help

Sisältöä ei voida näyttää

Chat-sisältöä ei voida näyttää evästeasetusten vuoksi. Nähdäksesi sisällön sinun tulee sallia evästeasetuksista seuraavat: Chat-palveluiden evästeet.

Evästeasetukset