Abstract

This dissertation provides a comprehensive picture of IFRS adoption from the perspective of preparers of accounting information in a continental European context. The dissertation examines the differences between IFRS and continental European accounting and analyses whether these differences influence and have implications for accounting and controlling practices and, if so, in what ways. The dissertation, therefore, presents case studies on accounting and controlling practices and develops theoretical explanations for these practices. This dissertation develops theoretical explanations of why and how business becomes involved in accounting (or accounting and business come closer to each other) and identifies different ways in which business becomes involved in accounting. Moreover, the dissertation provides insights into the implications of business involvements for accounting and control practices at three different levels, i.e. organisation, accounting function and individual accountants. In more general terms, this dissertation provides evidence of how financial accounting becomes more horizontal and has implications for both accounting and control practices. On the one hand, the dissertation examines management across two worlds, i.e. accounting and business, and focuses on the role of boundary objects used to mediate different worlds. On the other hand, the dissertation highlights learning at the boundaries and shows how boundary crossing was used as a strategy to fulfil the requirements of financial and corporate reporting. Finally, the dissertation argues that, rather than describing financial accounting and corporate reporting purely as a vertical process, we should pay attention to the lateral processing of information as required by the standards as well as the needs of management.

Tiivistelmä

Tämä väitöskirja tarjoaa laajan kokonaiskuvan IFRS-standardiston käyttöönottoon tilinpäätösinformaation laatijan näkökulmasta. Tutkimus tarkastelee käyttöönottoa ja laatijan näkökulmaa erityisesti mannereurooppalaisessa kontekstissa. Tutkimus analysoi niin kutsutun mannereurooppalaisen normiston ja IFRS-standardiston välisiä eroja sekä näiden seuraamuksia laskenta- ja kontrollikäytäntöihin. Tutkimus tarjoaa tapaustutkimuksia laskenta- ja kontrollikäytännöistä sekä löytää ja kehittää teoreettisia selityksiä näille käytännöille. Tutkimus löytää teoreettisen selityksen sille, miksi ja miten liiketoiminta on läsnä raportoitavan informaation laatimisessa tai miksi liiketoiminnan johtaminen ja raportoitavan informaation laatiminen lähenevät toisiaan. Lisäksi tutkimus identifioi eri tapoja sille, miten liiketoiminta on läsnä informaation laatimisessa. Tutkimus tarjoaa tietoa liiketoiminnan läsnäolon seuraamuksista laskenta- ja kontrollikäytäntöihin kolmella eri tasolla: yrityksen, taloushallinnon funktion sekä taloushallinnon henkilöstön tasolla. Tämä väitöskirja osoittaa, miten tilinpäätösraportointi tulee IFRS-standardiston käyttöönoton myötä horisontaalisemmaksi ja miten tällä on seuraamuksia laskenta- ja kontrollikäytäntöihin. Tutkimus analysoi kahden maailman, ts. laskennan ja liiketoiminnan, välistä johtamista ja keskittyy rajaobjektien roolien tarkastelemiseen. Lisäksi tutkimus korostaa rajavyöhykkeellä tapahtuvaa oppimista ja osoittaa, kuinka rajanylitystä käytetään täyttämään sekä tilinpäätösraportoinnin että yhtiöiden sisäisten raportointien tarpeet. Tämä tutkimus osoittaa, että tilinpäätösraportoinnin ja yhtiötason raportoinnin horisontaalisiin piirteisiin tulisi kiinnittää huomiota sen sijaan, että ne kuvattaisiin puhtaasti vertikaalisina prosesseina. Tutkimus osoittaa, että sekä tilinpäätösstandardit että yhtiön johdon tarpeet vaativat raportoinnilta lateraalisia prosesseja.