Haku

”Kun maalaa, on mukava samalla kuunnella, mitä vois maalata”:kuudesluokkalaisten kokemuksia musiikkimaalauksesta

QR-koodi

”Kun maalaa, on mukava samalla kuunnella, mitä vois maalata”:kuudesluokkalaisten kokemuksia musiikkimaalauksesta

Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena on selvittää kuudesluokkalaisten käsityksiä ja kokemuksia musiikkimaalauksesta työskentelytapana ja oppimismenetelmänä musiikkimaalausprosessin eri vaiheissa. Musiikkimaalaukseen liittyvää tutkimusta on tehty melko vähän, ja aiempi tutkimus keskittyy enemmänkin tuotosten tulkintaan ja musiikkimaalauksen musiikkiterapeuttisiin lähtökohtiin. Tutkimukseni pyrkimyksenä onkin nyt laajentaa musiikkimaalaukseen liittyvää tutkimuskenttää kartoittamalla, olisiko musiikkimaalausta oppimismenetelmänä tarpeen hyödyntää koulumaailmassa enemmän.

Musiikkimaalauksella tarkoitetaan menetelmää, jossa kuunneltavaa musiikkia pyritään ilmaisemaan kuvallisessa muodossa, esimerkiksi tämän tutkimuksen kohdalla vesiväreillä maalaten. Musiikkimaalausta menetelmänä voidaan pitää lapsilähtöisenä ja kokemuksellisena. Teoreettisen viitekehyksen alussa esitelläänkin sekä lapsilähtöisyyttä että kokemuksellisuutta hieman tarkemmin. Koska musiikkimaalauksessa yhdistyvät musiikki ja kuvataide, teoreettisessa viitekehyksessä avataan myös integraation käsitettä ja sen eri käyttöyhteyksiä. Teoreettisen viitekehyksen lopussa tarkastelun kohteena on musiikilliseen ja kuvataiteelliseen kehitykseen liittyvät kolme mallia, jotka ovat Swanwickin ja Tillmanin musiikillisen kehityksen malli, Lowenfeldin kuvallisen ilmaisun kehitysvaiheisiin liittyvä malli sekä Hargreavesin ja Galtonin taiteellisen kehityksen malli.

Tutkimukseni aineistonkeruu tapahtui eräässä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevassa koulussa kolmen oppitunnin mittaisessa tuokiossa, johon osallistui yhteensä 13 oppilasta. Kokonaisuus sisälsi kolmen harjoituksen mittaisen musiikkimaalauskokonaisuuden, kyselylomakkeisiin vastaamisen musiikkimaalausta ennen ja sen jälkeen sekä neljän oppilaan puolistrukturoidut teemahaastattelut. Haastattelut pohjautuivat suurelta osin kyselylomakevastauksiin. Tutkimukseni aineisto koostuu siis sekä kyselylomakevastauksista että haastatteluista. Kyselylomakkeet ovat kuitenkin tutkimuksen keskeisin aineistonkeruumenetelmä, kun taas haastattelut toimivat lähinnä tutkimuksen kannalta olennaista lisätietoa antavana ja kyselylomakevastauksia täydentävänä aineistonkeruumenetelmänä.

Koska tutkimuksen tavoitteena on tarkastella oppilaiden erilaisia käsityksiä tutkittavasta aiheesta, tutkimuksen metodologia rakentuu fenomenografisen tutkimusotteen pohjalle. Fenomenografiselle tutkimukselle tyypillistä on, että aineistosta etsitään erilaisia näkökulmia, joista muodostetaan erillisiä kategorioita. Tutkimukseni aineiston analyysin aluksi poimin koko aineistosta tutkimuksen kannalta olennaiset seikat ja sijoittelin ne kyselylomakkeiden mukaisesti eri kysymysten alle. Tämän jälkeen muodostin vastauksista fenomenografisen tutkimuksen mukaisesti merkityskategorioita. Merkityskategoriat rakentuivat niiden perusteluiden ympärille, joita oppilaat olivat käyttäneet kertoessaan musiikkimaalauskokemuksistaan. Lopuksi vertailin oppilaiden vastauksia ennen musiikkimaalaustuokiota ja tuokion jälkeen. Tällöin pyrkimyksenäni oli löytää vastauksista yhtäläisyyksiä ja eroja.

Oppilaat kokivat musiikkimaalauksen pääasiassa positiiviseksi kokemukseksi sekä ennen musiikkimaalaustuokiota että tuokion jälkeen esimerkiksi siksi, että se viehätti heitä uutena ja perinteisestä maalaamisesta poikkeavana työtapana. Toisaalta jotkut oppilaan kuvailivat musiikkimaalaustuokiota haastavaksi tai tuntemuksiaan pelonsekaisen jännityksen kaltaisiksi siitä syystä, että musiikkimaalaus oli työtapana uusi. Suhteessa oppimiseensa oppilaat kertoivat musiikkimaalauksen esimerkiksi auttaneen heitä keskittymään enemmän maalaamiseen, käyttämään rohkeammin mielikuvitustaan ja kuuntelemaan musiikkia tarkemmin. Kaiken kaikkiaan tulosten perusteella voidaan todeta, että oppilaat kokivat musiikkimaalaustuokion tukeneen heidän oppimistaan monin eri tavoin. Tästä syystä musiikkimaalausta voisi oppilaiden näkökulmasta ajatellen ehdottomasti harkita perinteistä maalausta tukevaksi työtavaksi koulumaailmaan.

Koska tutkimukseni toteutettiin melko pienelle tutkimusjoukolle (13 oppilasta), tutkimustuloksia ei voi kovinkaan laajalti yleistää. Toisaalta muutoin tutkimukseni toteutus onnistui luotettavasti ja kaikin puolin hyvin, joten tulokset toimivat varmasti suuntaa-antavina jatkotutkimusta ajatellen. Jatkotutkimusta voisi tehdä esimerkiksi toteuttamalla musiikkimaalausta eri tekniikoin tai musiikkimaalausharjoittein. Eräs jatkotutkimuksen mahdollisuus olisi myös se, että tutkimuksen kohderyhmänä olisi vanhemmat lapset, esimerkiksi yläkoulu- tai lukioikäiset. Tällä tavoin saataisiin informaatiota siitä, olisiko musiikkimaalaukselle sijaa myös vanhempien ikäryhmien opetuksessa.

Tallennettuna:
Kysy apua / Ask for help

Sisältöä ei voida näyttää

Chat-sisältöä ei voida näyttää evästeasetusten vuoksi. Nähdäksesi sisällön sinun tulee sallia evästeasetuksista seuraavat: Chat-palveluiden evästeet.

Evästeasetukset