Euron kriisistä alkanut EU:n politisoituminen toimi vedenjakajana Suomen Eurooppa-politiikassa. Aiemmin suljettujen ovien takana käydyt keskustelut ovat saaneet tehdä tilaa julkisille puoluepoliittisille vastakkainasetteluille. Samalla hallituksemme liikkumatila Brysselin pöydissä on kaventunut. Suomi on ollut unionin jäsen yli kaksi vuosikymmentä. Olemmeko vielä samanlainen ”mallioppilas” kuin jäsenyyden alkuvuosina? Mitkä jäsenvaltiot ovat Suomen läheisimpiä kumppaneita EU-neuvotteluissa? Miten kansalaiset ja puolueet suhtautuvat unioniin? Reunalla vai ytimessä? tarkastelee Suomen EU-linjan kehitystä politiikan eri alueilla talouspolitiikasta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. On tärkeää ymmärtää eri jäsenmaiden poliittisia valintoja, sillä vaikka tiedotusvälineet korostavat usein unionia repiviä kiistoja, lopulta EU perustuu jäsentensä vapaaehtoiseen yhteistyöhön.