Sisältöä ei voida näyttää
Chat-sisältöä ei voida näyttää evästeasetusten vuoksi. Nähdäksesi sisällön sinun tulee sallia evästeasetuksista seuraavat: Chat-palveluiden evästeet.
EvästeasetuksetMammografia on suurta tarkkuutta vaativa lääketieteellisen kuvantamisen laji, jossa esiintyy erilaisia artefaktoja eli kuvavirheitä. Artikkeli perustuu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena toteutettuun opinnäytetyöhön, jossa kartoitetaan neljän eri mammografian menetelmän yhteydessä esiintyviä artefaktoja vuosina 2011–2020 kirjoitetuissa englanninkielisissä tutkimusartikkeleissa. Menetelmät ovat filmikuvausmammografia, digitaalinen mammografia, rintojen tomosynteesi ja varjoainetehosteinen mammografia. Opinnäytetyön tuloksena luetteloitiin yhteensä 63 artefaktaa. Tutkimusaineistossa sekä mainittiin artefaktoja ohimennen että kuvailtiin niitä tarkemmin. Tarkempi kuvailu painottui uudempien menetelmien eli tomosynteesin ja varjoainemammografian artefaktoihin. Vanhemman aineiston tutkiminen voisi antaa lisätietoa myös vanhempien menetelmien artefaktoista. Artefaktojen riittävä tuntemus on hyvä keino vähentää niistä aiheutuvia haittoja mammografiatutkimuksissa.
Background: Patients who are chronically ill need novel patient counseling methods to support their self-care at different stages of the disease. At present, knowledge of how effective digital counseling is at managing patients’ anxiety, depression, and adherence to treatment seems to be fragmented, and the development of digital counseling will require a more comprehensive view of this subset of interventions. Objective: This study aims to identify and synthesize the best available evidence on the effectiveness of digital counseling environments at improving anxiety, depression, and adherence to treatment among patients who are chronically ill. Methods: Systematic searches of the EBSCO (CINAHL), PubMed, Scopus, and Web of Science databases were conducted in May 2019 and complemented in October 2020. The review considered studies that included adult patients aged ≥18 years with chronic diseases; interventions evaluating digital (mobile, web-based, and ubiquitous) counseling interventions; and anxiety, depression, and adherence to treatment, including clinical indicators related to adherence to treatment, as outcomes. Methodological quality was assessed using the standardized Joanna Briggs Institute critical appraisal tool for randomized controlled trials or quasi-experimental studies. As a meta-analysis could not be conducted because of considerable heterogeneity in the reported outcomes, narrative synthesis was used to synthesize the results. Results: Of the 2056 records screened, 20 (0.97%) randomized controlled trials, 4 (0.19%) pilot randomized controlled trials, and 2 (0.09%) quasi-experimental studies were included. Among the 26 included studies, 10 (38%) digital, web-based interventions yielded significantly positive effects on anxiety, depression, adherence to treatment, and the clinical indicators related to adherence to treatment, and another 18 (69%) studies reported positive, albeit statistically nonsignificant, changes among patients who were chronically ill. The results indicate that an effective digital counseling environment comprises high-quality educational materials that are enriched with multimedia elements and activities that engage the participant in self-care. Because of the methodological heterogeneity of the included studies, it is impossible to determine which type of digital intervention is the most effective for managing anxiety, depression, and adherence to treatment. Conclusions: This study provides compelling evidence that digital, web-based counseling environments for patients who are chronically ill are more effective than, or at least comparable to, standard counseling methods; this suggests that digital environments could complement standard counseling.
Introduction This study investigated whether a 360° virtual counselling environment (360°VCE) was more effective at decreasing patients' anxiety than routine standard of care counselling for patients undergoing coronary computed tomography angiography (CCTA), and if there was any difference in the process times for both of these groups. Methods A total of 86 patients underwent CCTA in this randomised controlled trial. Patients were randomly assigned to intervention and control groups. The 360°VCE was developed using spherical panoramic images and non-immersive 360° technology. The primary outcome, anxiety, was measured using the State-Trait Anxiety Inventory (STAI). The secondary outcome, CCTA process time, was measured from the time of arrival in the department until end of examination. Results Pre-scan anxiety was lower among patients in the 360°VCE group immediately before CCTA in comparison to patients in the control group (p = 0.015). Women demonstrated higher levels of anxiety than men in both groups. No between-group differences were discerned in CCTA process time. Conclusion Access to 360°VCE can reduce patients’ pre-CCTA anxiety levels. Implications for practice The presented results can be used to improve patient counselling and care, reduce anxiety among patients undergoing CCTA, and optimise the CCTA examination procedure.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla kohinatasojen ja fantomin kokojen vaikutusta kuvanlaatuun ja säteilyannokseen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa eturauhassyövän annossuunnittelu- TT-kuvauksen optimointiin. Mittaukset suoritettiin sädehoidon yksikön TT-laitteella käyttäen fantomia, joka mallinsi ihmiskehoa. Fantomin kokoa kasvatettiin asettamalla boluslevyjä fantomin oletetun vatsan kohdalle simuloimaan vatsanpeitteiden rasvaa. Fantomin sisälle asetettiin kuvanlaadun testikappale kuvanlaadun arviointia varten. Säteilyannosta mitattiin TT-laitteen ilmoittamalla CTDI-arvolla. Kuvanlaatua arvioitiin kvantitatiivisesti kuvan kontrasti–kohina-suhteen (CNR) avulla. Tutkimuksen perusteella hoikan potilaan kuvauksessa optimaalinen kuvanlaadun ja säteilyannoksen suhde saavutettiin käytettäessä matalaa 100 kilovoltin (kV) putkijännitettä. Kookkaan potilaan kuvauksessa optimaalinen putkijännite oli 120 kV. Isokokoisen potilaan kuvauksessa paras kuvanlaatu saavutettiin korkealla 135 kV:n putkijännitteellä, mutta säteilyannos oli tällöin huomattavan suuri. Isokokoisen potilaan kuvauksessa täytyy sallia heikompi kuvanlaatu kuin hoikemman potilaan kuvauksessa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää säteilyannoksen ja kuvanlaadun optimointiin Toshiba Aquilion LB -laitteella tehtävissä eturauhassyövän sädehoidon annossuunnittelu-TT-kuvauksissa.
Artikkeli käsittelee etävastaanottoja, asiakkaiden ja ammattilaisten kokemuksia etävastaanotoista sekä etävastaanottojen käyttöönottoa. Artikkelissa kerrotaan Oulun yliopistolliseen sairaalaan (OYS) opinnäytetyönä tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmällä kehitetystä toimintamallista etävastaanottojen käyttöönottoon. Toimintamalli luotiin yhdistämällä opinnäytetyön tutkimustulokset sekä aiempi tutkimustieto etävastaanottojen käyttöönotosta. Toimintamallin tarkoituksena on motivoida etävastaanottojen käyttöönottoa OYS:in yksiköissä. Etävastaanotto saattaa sopia osalle potilaista jopa paremmin kuin perinteinen vastaanottokäynti. Terveydenhuollon ammattilaisten käsitysten mukaan etävastaanottojen käyttöönottoa voidaan edistää huolellisen suunnitelman avulla. Suunnitelman osa-alueet ovat toimiva ja turvallinen tekniikka, osaamisen varmistaminen, toimintamallin luominen sekä yksilöllinen potilasvalinta. Positiivinen asenne edistää koko prosessin toteutumista. Toimintamallia pilotoidaan uuden tietojärjestelmän valmistuessa etävastaanottojen toteuttamiseksi. Videoneuvottelutekniikalla hoidetuista etävastaanotoista tarvitaan edelleen lisää tutkimustietoa.
Today’s demographic shift towards an aging population is increasing health challenges, and technologies need to be developed to support older people. The national policy in Finland is that older people have the right to live in their own homes for as long as this is safe and meets their needs. However, introducing technology comes with ethical challenges and requires new skills of care personnel. The ethical aspects of technology need to be discussed in more depth. This study aimed to explore the ethical competence of care professionals who work with older people concerning the introduction of technology that supports living at home and to reveal the issues in this area that need development. The study was based on an electronic survey of 14 care professionals working in home care and used a descriptive qualitative study design. Inductive content analysis revealed four main categories: professional ethics, decision-making, change brought about by technology, and factors affecting the introduction of technology. This study shows that care professionals, regardless of their level or field of education, recognize professional ethics as a factor that guides their everyday work. However, it seems that ethics are not always realized in practice. To meet older peoples’ needs and wishes decision-making and individual assessment play an important role when introducing technology. The introduction of technology to support living at home among older people has a strong ethical dimension and requires strong professional ethics. The present study suggests that care personnel have insights into these ethical aspects, but that training, guidelines and operative models are needed to support care professionals’ ethical thinking and decision-making. The results of this study can help health care organizations identify care personnel's training needs and requirements for a clear, uniform process to introduce technology.
Lääketieteellisen kuvantamisen opetus- ja testilaboratorio (Medical Imaging Teaching and Test Laboratory, Mittlab) mahdollistaa monipuolisen lääketieteellisen kuvantamisen opetus-, tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja testaustoiminnan oppilaitoksille, tutkimusryhmille ja yrityksille. Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteinen kuvantamislaboratorio sijaitsee Oulun yliopistollisen sairaalan tiloissa.
Aims and Objectives: To identify and synthesise nurses' experiences of competence in lifestyle counselling with adult patients in healthcare settings. Background: Modifiable lifestyle risk behaviours contribute to an increased prevalence of chronic diseases worldwide. Lifestyle counselling is part of nurses' role which enables them to make a significant contribution to patients' long-term health in various healthcare contexts, but requires particular competence. Design: Qualitative systematic literature review and meta-aggregation. Method: The review was guided by Joanna Briggs Institute's methodology for conducting synthesis of qualitative studies. PRISMA-checklist guided the review process. Relevant original studies were search from databases (CINAHL, PubMed, Scopus, Medic and Psych Articles, Ebscho Open Dissertations and Web of Science). After researcher consensus was reached and quality of the studies evaluated, 20 studies were subjected to meta-aggregation. Results: From 20 studies meeting the inclusion criteria, 75 findings were extracted and categorised into 13 groups based on their meaning, resulting in the identification of 5 synthesised findings for competence description: Supporting healthy lifestyle adherence, creating interactive and patient-centred counselling situations, acquiring competence through clinical experience and continuous self-improvement, collaborating with other professionals and patients, planning lifestyle counselling and managing work across various stages of the patient's disease care path. Conclusion: The review provides an evidence base that can be used to support nurses' competence in lifestyle counselling when working with adult patients in healthcare settings. Lifestyle counselling competence is a complex and rather abstract phenomenon. The review identified, analysed and synthesised the evidence derived from nurses' experience which shows that lifestyle counselling competence is a multidimensional entity which relates to many other competencies within nurses' work. Implications for the Profession: Recognising the competencies of nurses in lifestyle counselling for adult patients can stimulate nurses' motivation. The acquisition of these competencies can have a positive impact on patients' lives and their health. Patient or Public Contribution: No Patient or Public Contribution. Impact: The research may enhance nurses' competence in lifestyle counselling, leading to improved health outcomes, better adherence to recommendations and overall well-being. It may also drive the development of interventions, improving healthcare delivery in lifestyle counselling. Reporting Method: The review was undertaken and reported using the PRISMA guidelines. Protocol Registration: Blinded for the review. © 2024 The Authors. Journal of Clinical Nursing published by John Wiley & Sons Ltd.
Ammattikorkeakouluopiskelijoille tarjottiin mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa kokemus konferenssityöskentelystä, kun Oulussa järjestettyyn kansainväliseen eHealth-konferenssiin haettiin opiskelijoita osaksi järjestäjävastuussa olevaa tiimiä. Oulun ja Lapin ammattikorkeakoulujen opiskelijat työskentelivät hybridimuotoisessa konferenssissa yhdessä Suomen Telelääketieteen ja eHealth-seuran, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun edustajien kanssa. Monipuolisissa työtehtävissä opiskelijat pääsivät haastamaan itseään ja kerryttämään arvokasta työkokemusta muun muassa tiimityöskentelystä. Tässä artikkelissa kuvaillaan opiskelijoiden kokemuksia tapahtumassa työskentelystä ja jaetaan vinkkejä hybridikonferenssin järjestämiseen.
Suomalaisen röntgenhoitajan kansallinen kompetenssikuvaus on päivitetty edellisen kerran vuonna 2006. Artikkelissa kuvataan röntgenhoitajan kansallisten kompetenssien ja niiden osaamistasokuvauksen päivitysprosessi ja lopputulos ammattikorkeakoulututkintotasolla NQF 6. Kompetenssikuvauksen ja niihin liittyvien osaamisten työstäminen toteutettiin yhteistyössä kuuden röntgenhoitajia kouluttavan ammattikorkeakoulun opettajakunnan kanssa konsultoiden niiden sidosryhmiä. Työstämisessä hyödynnettiin six-hats -kehittämistyön menetelmää. Röntgenhoitajan tulevaisuudessa tarvitsemassa osaamisessa tunnistettiin seitsemän ydinkompetenssia jotka ovat: asiakas- ja yksilölähtöisyys, matemaattisluonnontieteellinen osaaminen, kliinisen radiografian hoitamis- ja ohjaamisosaaminen, turvallisuus- ja laatuosaaminen, kuvantamisen ja sädehoidon osaaminen, terveydenhuollon toimintaympäristöosaaminen ja työelämätaidot sekä näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen kliinisessä radiografiassa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ammattikorkeakoulujen tarjoaman röntgenhoitajien peruskoulutuksen tulee sisältää sekä radiografian ajasta riippumaton ydin, mutta sen tulee yksityiskohdiltaan pystyä muuttumaan teknologian ja pedagogiikan kehittyessä maailmanlaajuisissa ja kansallisissa toimintaympäristöissä. Tässä artikkelissa kuvattu uudistettu röntgenhoitajan kompetenssikuvaus pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen.
Digitalisaatio mahdollistaa terveydenhuollon uudistumisen. Digitaalisten palveluiden käyttöönotossa tarvitaan muutoksia organisaation sisäisiin rakenteisiin ja työprosesseihin. Johtajilla on merkittävä rooli digitaalisen palveluiden käyttöönoton tukemisessa ja uusien toimintamallien juurruttamisessa osaksi arkea. Digitalisaatio muuttaa myös johtajuutta ja johtajien käyttäytymistä. Johtajat tarvitsevat digitalisaation hyödyntämiseen liittyvää osaamista. Lisäksi he tarvitsevat tukea ja koulutusta sähköisten palveluiden käyttöönottoon. Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla osastonhoitajien kokemuksia saamastaan tiedosta ja tuesta toiminnan muutoksen johtamisessa sekä toiminnan muutoksen johtamiseen vaikuttaneista tekijöistä Terveyskylän digihoitopolun käyttöönoton yhteydessä. Digihoitopolku on verkkopalvelu, jolla voidaan korvata tai täydentää perinteisiä terveydenhuollon käyntejä. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelulla yhden yliopistosairaalan osastonhoitajilta (n=6). Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Osastonhoitajat kokivat saaneensa verkostoiltaan tukea, tietoa digihoitopolun käyttöönotosta ja toiminnan muutoksesta sekä konkreettista tukea kehittämiseen. Toisaalta saadussa tiedossa ja tuessa koettiin olleen puutteita ja haasteita kehittämisprosessin aikana. Käyttöönottoon liittyvää toiminnan muutoksen johtamista edistivät resursoinnin ja rahoituksen toteutuminen, positiivinen asenne kehittämiseen ja osaamisen kartuttaminen, tavoitteellisuus kehittämisprosessissa, osallistaminen ja yhteiskehittäminen sekä verkostoilta saatu tuki ja sähköisten palveluiden aktiivinen käyttöönotto. Muutoksen johtamista haastoivat resursointi ja aikataulut, muutosvastarinta, toiminnan muutokset, puutteet tuessa ja digiosaamisessa sekä tietojärjestelmän tekniikka. Osastonhoitajat saavat tietoa ja tukea toiminnan muutoksen johtamiseen, mutta tiedon tulee olla esimiehille suunnattua. Ylemmän johdon tukea tarvitaan etenkin tavoitteiden asetteluun ja digihoitopolun hyötyjen konkretisoimiseen. Digihoitopolun käyttöönotossa onnistuneeseen toiminnan muutokseen vaaditaan riittävät aika- ja henkilöresurssit. Tutkimuksella saatua tietoa voidaan hyödyntää digihoitopolkujen sekä muiden sähköisten palveluiden kehittämisessä, käyttöönotoissa ja toiminnan muutoksen johtamisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä esimiehille tarkoitettujen koulutusten suunnittelussa. Digitalisation enables the reform of healthcare. The implementation of digital services requires changes in the internal structures and work processes within the organisation. Leaders have a key role in supporting the implementation of digital services and in making new operational models part of everyday practice. Digitalisation also changes leadership and the behaviour of leaders. Leaders need competence related to the utilisation of digitalisation. In addition, they need support and education on the implementation of digital services. The purpose of this qualitative study was to describe head nurses’ experiences of the information and support they have received on leading operational change and the factors affecting the management of operational change in connection with the implementation of Health Village’s digital care pathways. Digital care pathways are a web-based service that can be used to replace or complement traditional healthcare visits. The data were gathered through a thematic interview with the head nurses of one university hospital (n = 6). The data were analysed using content analysis. The head nurses felt they had received support and information from their networks about the implementation of the digital care pathway and operational change as well as concrete support for development. On the other hand, there were perceived shortcomings and challenges in the knowledge and support received during the development process. Management of the operational change was promoted by realisation of resourcing and funding, a positive attitude towards development and knowledge accrual, a goal-oriented development process, inclusion and co-development, as well as support received from networks and active deployment of digital services. Factors that challenged the management of the operational change included resourcing and scheduling, resistance to change, operational change, shortcomings in support and digital competence, and technical issues of the information system. Head nurses receive knowledge and support to manage the operational change, but the information should be directed at supervisors. Higher management support is needed, especially for setting goals and concretising the benefits of the digital care pathway. For successful operational change, the implementation of the digital care pathways requires sufficient time and human resources. The information obtained in the study can be utilised in the development and implementation of digital care pathways and other e-services and in leading the operational change in social and health care, and in planning education and training aimed at superiors.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen johdosta monet julkiset ja yksityiset terveyspalveluja tuottavat toimijat haluavat varmistaa kilpailukykynsä asiakaspalvelussa tuottamalla asiakaslähtöisiä ja kustannustehokkaita terveyspalveluja. Artikkelissa kuvaillaan päivystyksen ja päivystysröntgenin välisen tutkimuksen, hoidon, asiakaslähtöisyyden ja moniammatillisen yhteistyön toteutumista yliopistollisessa sairaalassa. Tutkimukseen osallistui kuusi pään tietokone- tai magneettitutkimukseen tulevaa potilasta. Potilaita haastateltiin ja heidän hoitopolkujen tapahtumia havainnointiin. Lisäksi haastateltiin hoitoon osallistuneita päivystyksen sairaanhoitajia ja päivystysröntgenin röntgenhoitajia. Potilastyytyväisyyteen vaikuttivat odotusaikojen pituudet, omaan hoitopolkuun liittyvä tiedonsaanti, odotusaulojen ruuhkaisuus, turvallisuus ja viihtyisyys. Potilaan arvostivat, kun heitä kuunneltiin ja heidän tarpeisiinsa vastattiin. Haastatteluissa vuodepotilaat korostivat läheisen mukanaolon tärkeyttä ja hoitajan säännöllistä käyntiä potilaan luona. Autolla saapuneet potilaat kokivat pysäköintipaikkojen löytymisen ja pysäköintiaikojen arvioinnin haastavaksi. Henkilökunnan yhteistyön onnistumisen edellytyksiä olivat tietojärjestelmien toimivuus, yhteisesti sovittujen käytäntöjen noudattaminen ja molemminpuolinen ymmärrys osastojen toiminnasta.
Rintasyöpää sairastavan yksilöllinen hoitopolku vaatii moniammatillista yhteistyötä eri käyttöympäristöissä, kuten patologian laboratoriossa, sädehoidossa, leikkaussalissa ja kemoterapiassa. Syöpää sairastavat kokevat, ettei terveydenhuollon ammattilaisilla ole tarpeeksi tietotaitoa asian suhteen. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna perus- ja täydennyskoulutukselle sekä jatkuvalle oppimiselle onkin tarvetta. Potilaan hoitopolun täyttämättömät tarpeet vaikuttavat potilaiden selviytymiseen ja tyytyväisyyteen, joten tätä olisi syytä parantaa. EBreast2-hankkeen päätavoitteena onkin toteuttaa moniammatillinen verkkokoulutus rintasyövän hoidossa työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille.
Röntgensäteilyä käyttävät myös muut kuin röntgenhoitajat työssään. Lisäksi yhä useammat altistuvat röntgensäteilylle. Tämä osa-alue kaipaa tutkimuksenkin mukaan lisää kouluttautumista. Oulun ammattikorkeakoulu tarjoaa kesäopintoina Campus Onlinessa kolmen opintopisteen suuruista opintojaksoa, jossa käsitellään perusteet-tasolla säteilyfysiikkaa, -biologiaa, -suojelua sekä säteilyannoksiin tietoa, unohtamatta eri kuvantamismenetelmiä. Opintojakso on helppo suorittaa verkossa itsenäisesti. Materiaali on interaktiivista, mikä tekee opiskelusta mielekästä. Sähköinen tentti on opintojakson arviointimenetelmä.
Röntgenhoitajan opinnot antavat valmiudet työskennellä myös teollisuudessa, kuten ydinvoimalaitoksessa. Ydinvoimalaitoksessa röntgenhoitajan työnkuva voi vaihdella jätepuolelta säteilyvalvonnan tehtäviin. Röntgenhoitajaopiskelija voi suorittaa syventävän harjoittelujakson ydinvoimalaitoksessa. Harjoittelujakson tavoitteena on tarkastella organisaation säteilyturvallisuuskulttuuria. Janne Savolaisen harjoittelu Loviisan ydinvoimalaitoksessa koostui laitoksen eri tilojen esittelyistä ja luennoista. Harjoittelusta ydinvoimalaitoksessa opiskelija saa parhaan oppimiskokemuksen, jos hänellä on jo hieman teoriatietoa ydinvoimalaitoksen toiminnasta ennen harjoittelun alkua. Savolainen kokee, että täysin toisenlaisessa säteilyä hyödyntävässä organisaatiossa vierailu avarsi hänen näkemystään hyvästä säteilyturvallisuudesta ja sen organisoinnista.
Oulun ammattikorkeakoulun yhteistä TKI-toimintaa ja strategiaa tukien Sosiaali- ja terveysalan yksikössä toimii neljä TKI-kärkeä. Kärjet linkittyvät Oamkin TKI-toiminnan painoaloihin, joita ovat digitaaliset ratkaisut, vähähiilisyys ja liiketoiminnan kehitys. Yhteiskehittämisen myötä syntyneet sote-yksikön kärkien teemat pohjautuvat sosiaali- ja terveysalan valtakunnallisiin strategisiin linjauksiin ja alan ajankohtaisiin painotuksiin. TKI-toiminnan fokusoituminen kärkiteemoihin mahdollistaa laajemman ja vaikuttavamman moniammatillisen ja monialaisen toiminnan opetuksessa, hankkeissa ja monipuolisessa työelämäyhteistyössä.
Röntgenhoitajan ammatti on jatkuvassa muutoksessa. Lainsäädännön muutosten ja teknologian kehityksen mukana on pysyttävä Säteilyturvallisuusvastaavana toimiessaan röntgenhoitaja edistää toimipaikan hyvää turvallisuuskulttuuria säteilyn käytössä. Röntgenhoitaja voi työskennellä säteilyturvallisuusvastaavana myös eläinten kuvantamisyksiköissä. Eläinten kuvantamisen parissa röntgenhoitaja pystyy varsin saumattomasti soveltamaan säteilysuojeluosaamistaan, koska säteilysuojelun perusperiaatteet ovat samat sekä ihmisten että eläinten kuvantamisessa.
In Smart Campus project, our experts in Oulu University of Applied Sciences’ (Oamk) are exploring digital transformation both in competence renewal and in the world of work to define smart services and solutions in specific application areas. We have already developed some smart digital infrastructures and gathered multidisciplinary experience, knowledge and technological competence to vision the future of higher education. Our next extensive endeavour is focused on social and health care. University of Oulu and Oulu University of Applied Sciences are establishing a teaching and testing laboratory for medical imaging. The laboratory is dedicated to teaching, research, development, innovation and testing activities and will strengthen Oulu’s position nationally by providing a single infrastructure that serves the needs of research, education and companies in a versatile manner. The laboratory will be located at Oulu University Hospital.
Artikkelissa esitellään röntgenhoitajaopiskelijoiden itseopiskelua tukemaan tuotettua opiskelumateriaalia. Oulun ammattikorkeakoulun radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelman opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella itsenäisesti röntgensimulaatiotiloissa. Itsenäisestä opiskelusta simulaatiotiloissa voivat hyötyä monet opiskelijat sen mahdollistaessa esimerkiksi opiskelujen ohessa työssä käyvien opiskelun omaan elämän rytmiin sopivina aikoina. Itseopiskelun tueksi kehitetään jatkuvasti uusia opiskelumuotoja ja erityisesti videomuotoiset itseopiskelumateriaalit havainnollistavat ja tähdentävät teoriatiedon merkitystä. Radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelman opiskelijoille tuotettiin opinnäytetyönä yhteensä yhdeksän aikuisen vartalon alueen natiiviröntgentutkimusten asetteluvideota. Videoilla tutkimusten projektiot esitetään eri kuvakulmista. Videoille on lisätty myös tekstit ja taustalle äänitetty puhe, jotka auttavat katselijaa havainnoimaan erilaisia yksityiskohtia.
Radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelman 360⁰ -virtuaalisimulaatioympäristöt mahdollistavat kuvantamisympäristöihin perehtymisen ja niissä toimimisen harjoittelun. Opiskelijoiden mukaan 360⁰ -virtuaalisimulaatioympäristöt mahdollistavat erityisesti tarkemman perehtymisen kuvantamismenetelmään, osastoon, kuvantamislaitteeseen sekä potilaan hoitopolkuun. Magneetti-, tietokonetomografia-, ultraääni- ja isotooppitutkimuksien virtuaalisimulaatioympäristöihin on liitetty erilaisia digitaalisia verkko-opiskelumateriaaleja. Pandemian aikana materiaaleja on valmistunut lisää muun muassa magneettitutkimuksiin, tietokonetomografiatutkimuksiin ja natiivikuvantamiseen.
Sisältöä ei voida näyttää
Chat-sisältöä ei voida näyttää evästeasetusten vuoksi. Nähdäksesi sisällön sinun tulee sallia evästeasetuksista seuraavat: Chat-palveluiden evästeet.
Evästeasetukset