Sisältöä ei voida näyttää
Chat-sisältöä ei voida näyttää evästeasetusten vuoksi. Nähdäksesi sisällön sinun tulee sallia evästeasetuksista seuraavat: Chat-palveluiden evästeet.
EvästeasetuksetKieli: | fin |
---|---|
Julkaisija: | Kuopio : Savon kielen seura 1990- |
ISSN: |
1799-0645 |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | fin |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Bysantin tutkimuksen seura 2021- |
ISSN: |
2737-2219 |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | eng fin fra deu swe |
---|---|
Julkaisija: | Helsingforsiae : Die Gesellschaft 1913-1999. |
Asiasanat: | |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | mul fin eng |
---|---|
Julkaisija: | Oulu : Oulun yliopisto 1998- |
ISSN: |
1796-220X |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | mul fin |
---|---|
Julkaisija: | Oulu : Oulun yliopisto 1997- |
ISSN: |
1796-2218 |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | mul fin eng |
---|---|
Julkaisija: | Oulu : Oulun yliopisto 1997- |
ISSN: |
1796-2226 |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | mul fin eng |
---|---|
Julkaisija: | Oulu : Oulun yliopisto 1996- |
ISSN: |
1796-2234 |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | mul fin eng |
---|---|
Julkaisija: | Oulu : Oulun yliopisto 1999- |
ISSN: |
1796-2242 |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | mul fin swe eng |
---|---|
Julkaisija: | Oulu : Oulun yliopisto 1999- |
ISSN: |
1796-2250 |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | mul fin eng |
---|---|
Julkaisija: | Oulu : Oulun yliopisto 2000- |
ISSN: |
1796-2269 |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | fin |
---|---|
Julkaisija: | Jyväskylä : Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA 2022- |
ISSN: |
2814-6298 |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | fin |
---|---|
Julkaisija: | Turku : Agricola - Suomen historiaverkko 2006- |
ISSN: |
2342-1193 |
Tallennettuna: |
|
Artikkelissa pohditaan ahdistusta ilmiönä kohta kaksi vuotta kestäneeseen koronapandemiaan peilaten. Artikkelissa käsitellään menetelmiä, joilla ahdistusta voidaan lievittää. Uusi koronavirus mutatoituu, leviää ja tarttuu helposti sekä aiheuttaa kuolemanriskin erityisesti ikääntyneelle ja monisairaalle kansanosalle. Tämän lisäksi yhteiskuntaan asetetut rajoitustoimet ovat osaltaan vaikuttaneet ihmisten mielialaan ja mielenterveyteen esimerkiksi sosiaalisten rajoitusten sekä taloudellisen epävarmuuden vuoksi. Artikkeli perustuu Oulun ammattikorkeakoululle tehtyyn opinnäytetyöhön, jonka aiheena ovat ahdistuksen lievityskeinot. Opinnäytetyössä todetaan koronapandemian lisänneen ihmisten kokemaa ahdistusta suoraan tai epäsuorasti. Koettuun ahdistukseen on kuitenkin olemassa toimivia lievityskeinoja.
Tutkimusten mukaan jopa yli kolmasosa suomalaisista on kokenut kroonista kipua. Krooninen kipu voi johtaa työpoissaoloihin ja toimintakyvyn heikkenemiseen, jotka puolestaan aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia. Opinnäytetyönä tehdyn kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kerätä kansainvälistä ja ajankohtaista tietoa aikuispotilaan kroonisen kivun lääkkeettömistä kivunhoitomenetelmistä ja tavoitteena tuottaa tietoa, jolla voitaisiin kehittää potilaiden hoitoa ja ohjausta. Tutkimustehtävänä oli: millaisia lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä käytetään aikuispotilaiden kroonisen kivun hoidossa ja millaisia vaikutuksia lääkkeettömillä kivunhoitomenetelmillä on aikuispotilaan kroonisen kivun hoidossa? Opinnäytetyöhön valikoitui 10 tutkimusartikkelia vuosilta 2008-2018 jotka vastasivat tutkimustehtäviin ja täyttivät sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Tulokset analysoitiin sisällön analyysillä ja luokiteltiin kolmeen yläluokkaan: itsehallintamenetelmät, TENS – sähköinen hermostimulaatio ja verkkovalmennus. Katsauksessa tuli esiin useita eri itsehallintamenetelmiä, kuten esimerkiksi HRV eli sykevälivaihtelun hyödyntäminen, autohypnoosin harjoittaminen, rentoutumisharjoitukset, hengitysharjoitukset, kognitiivis-behavioraaliset harjoitukset, mielikuvaharjoittelu ja kivunlievitysstrategiat. Lisäksi TENS - sähköinen hermostimulaatio sekä verkkovalmennus nousivat usein esiin kroonisten kipupotilaiden hoitomenetelminä. Lääkkeettömillä kivunhoitomenetelmillä voitiin vaikuttaa kipuun alenevasti ja elämänlaatuun kohottavasti, mikäli potilaalla oli positiivinen asenne kuntoutumiseen. Kroonisen kivun lääkkeettömät hoitomenetelmät ovat tärkeä osa hoitotyön ammatillista osaamista. Näiden menetelmien käyttö vaatii osaamista niin potilailta kuin ammattilaisiltakin. Täydennyskoulutuksella voitaisiin lisätä lääkkeettömien kivunhoitomenetelmien osaamista ja käytäntöön juurruttamista.
Ihmisen psyykkinen hyvinvointi voi järkkyä jonkin odottamattoman elämäntapahtuman, kuten keskenmenon seurauksena. Keskenmenon myötä konkretisoitunut lapsen menetys voi herättää voimakkaita tunteita riippumatta raskauden kestosta. Myös mahdollinen puoliso voi tarvita apua keskenmenon herättämien tunteiden kohtaamisessa ja niiden käsittelyssä. Keskenmenon surutyö ja tunteiden käsittely on tärkeää psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. Kätilön työssä keskenmenon jälkeinen hoito tulisi nojata kätilötyön periaatteisiin ja etiikkaan. Tutkimusten mukaan keskenmenon jälkeisessä hoidossa korostuu tiedon antaminen keskenmenoon johtaneista syistä, suruprosessissa tukeminen ja aito läsnäolo sekä keskenmenon kokeneen naisen että mahdollisen puolison kohdalla. Artikkeli perustuu projektiluontoisesti toteutettuun toiminnalliseen opinnäytetyöhön “Elämänsuuruinen menetys. Opas keskenmenon kokeneille”. Tämän toiminnallisen opinnäytetyöprojektin tarkoituksena oli suunnitella ja tuottaa keskenmenoa käsittelevä sähköinen opas, jota voidaan hyödyntää keskenmenon kokeneiden asiakkaiden hoitotyössä. Oppaan näkökulma keskittyy keskenmenon kokeneen naisen tukemiseen, mutta siinä huomioidaan myös mahdollisen puolison psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen. Projektin tavoitteena oli tarjota ajantasaista ja luotettavaa tietoa keskenmenon kokeneiden asiakkaiden hoitotyöhön ohjauksen tueksi sekä edistää hoitoalan ammattilaisten seksuaali- ja lisääntymisterveystyön toteuttamista.
Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) ovat Suomessa merkittävä sairausryhmä niin yksilötasolla kuin yhteiskunnallisestikin tarkasteltuna. Hyvien kuntoutuskäytäntöjen hallinnalla on osoitettu olevan vaikuttava rooli potilaan toimintakyvyn palautumisessa sairastumisen jälkeen. Sairastuminen voi tuoda mukanaan laajakirjoisia toiminnanhaittoja ja kuntoutuskäytäntöjen hallinta vaatii hoitohenkilökunnalta laaja-alaista ammattitaitoa. Tällaista ammattitaitoa voidaan lisätä kouluttamalla henkilökuntaa. Tätä tavoiteltiin opinnäytetyönä tehdyssä kehittämisprojektissa, jonka yhteistyökumppanina toimi Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosasto. Tarkoituksena oli hoitohenkilökunnan kouluttaminen AVH-potilaiden kuntoutumisen tukemiseen ja se toteutettiin järjestämällä kaksi kehittämisiltapäivää vuodeosaston henkilökunnalle. Kehittämisprojektilla pyrittiin vahvistamaan henkilökunnan ammatillista kasvua ja sitä kautta vaikuttamaan työyksikön kuntoutuskäytäntöihin. Osallistujat kokivat kehittämisiltapäivät tarpeellisina ja ammatillista osaamista kehittävinä. Ammattitaidon ylläpitäminen säännöllisillä koulutuksilla ja käytännön harjoituksilla nähdään tarpeellisena myös jatkossa.
Gerontologian kongressin luonteeseen kuuluu, että luentotäytteisen päivän jälkeen voi istahtaa ikääntymistä täysin eri suunnasta katsovan seuraan ja kysyä, mikä teillä on päällimmäisenä agendalla. Näin sosiologi kohtaa geriatrin ja he pohtivat tahoillaan, voiko ikääntymisestä ajatella noinkin? Ikääntyminen on toki universaalia, mutta se koetaan yksilötasolla eri tavoin ikääntymisen eri vaiheissa. Gerontologian monialaisuudesta huolimatta ollaan yhtä mieltä siitä, että alkaessaan ikääntymistä ei voi perua, vaan se etenee. Ikääntymistä voi toki hidastaa tutkimusnäyttöönkin perustuen muun muassa elintavoilla. Väestötasolla keski-ikä on läntisessä maailmassa noussut ja yhä suuremmalla osalla väestöä on mahdollisuus saavuttaa korkeakin ikä. Ei ole yhdentekevää, miten ikääntymiseen ja ikääntyviin suhtaudumme niin yksilö kuin yhteiskuntatasolla.
Kieli: | eng fin deu |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki [etc.], [publisher not identified] |
Asiasanat: | |
Tallennettuna: |
|
Oulun ammattikorkeakoulu käynnisti ajoneuvokatsastajien koulutuksen osana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamaa Autokoulu- hanketta, tavoitteenaan rakentaa koulutus mahdollisimman laajasti digitaalisia oppimisympäristöjä hyödyntäen. Katsastajakoulutuksen antamiseen tarvitaan Liikenne- ja viestintäviraston lupa, jonka edellytyksinä on asiatunteva ja pätevä opetushenkilöstö sekä etukäteen laadittu, yksityiskohtainen koulutusohjelma. Koulutuksen sisältöä ja ajankäyttöä ohjaa merkittävällä tavalla laki katsastustoiminnasta ja asetus katsastajien jatkokoulutuksesta. Asetus rajoittaa annettavan opetuksen muotoa siten, että vähintään puolet siitä on oltava opetusta, joka annetaan opiskelijan ja opettajan ollessa samassa luokkatilassa ja puolet saa olla muuta opetusta esimerkiksi etävälineitä käyttäen toteutettavaa. Koulutus oli siis suunniteltava asetuksen mukaiseksi, mutta samalla oli sovitettava yhteen hankkeen tavoitteet opetuksen laajasta digitalisoimisesta. Asetuksen sallima määrä etäopetusta toteutettiin digitaalisia välineitä käyttäen ja myös lähiopetuksessa hyödynnettiin sähköistä oppimisympäristöä. Koulutuksen käynnistäminen ja pilotointi osoitti, että normien asettamista rajoitteista huolimatta ajoneuvokatsastajien koulutuksessakin on mahdollista hyödyntää laajasti modernia opetusteknologiaa ja -menetelmiä.
Kieli: | fin |
---|---|
Julkaisija: | Tampere : Tampereen kaupunki 2009-2014. |
ISSN: |
1798-6559 |
Asiasanat: | |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | fin |
---|---|
Julkaisija: | Espoo : Akustinen seura 1984- |
ISSN: |
2670-2223 |
Tallennettuna: |
|
Blogikirjoituksessa esitellään Suomen ympäristökeskuksen laatima kuntien kasvihuonekaasupäästöjen kehityksen arvioinnin skenaariotyökalu ALasSken. Työkalu tukee kuntien ilmastotyötä ja tavoitteiden asettelua, koska sen avulla voidaan arvioida kunnan tulevaisuuden päästökehitystä eri sektoreilla sekä tunnistaa vaikuttavimmat toimenpiteet.
Oulun ammattikorkeakoulu toimii maahanmuuttajien vastuukorkeakouluna, johon kuuluu muun muassa koulutustarjonnan kehitystyö maahanmuuttajakohderyhmälle. Tärkeään rooliin ovat nousemassa työperäiset maahanmuuttajat, ja erilaiset tukitoimet heidän yhteiskuntaan integroitumiseksi. Suomen kielen omaksuminen on äärimmäisen tärkeää työllistymisen ja muun arkielämän näkökulmasta. Työn- ja opiskelun ohessa suoritettavat opinnot tulee olla ajasta ja paikasta riippumattomia, jolloin mahdollistuu koulutukseen osallistuminen. Oulun ammattikorkeakouluun syntyi digitaalinen alkeiskielitaidon kolmen opintojakson suuruinen kokonaisuus, jossa tarjottiin mahdollisuutta itsenäiseen opiskeluun ja kielen vakiinnuttamiseksi osaksi arkielämää. Kahdessa ensimmäisessä oli lisäksi opettajavetoista opetusta. Kolmas opintojakso oli täysin itsenäisesti suoritettava verkkokurssi, jossa samalla opiskelijoita motivoitiin suunnittelemaan tulevaisuuttaan ja urapolkuaan sekä avattiin alueemme potentiaalia ja näkymiä hyvään tulevaisuuteen Pohjois-Suomessa.
Oulun ammattikorkeakoulussa käytetään opintojen alussa opiskelun ja tuutoroinnin kehittämisen työkaluna aloituskyselyä. Aloituskyselyllä saadaan opintojen alussa tärkeää informaatiota tuutoroinnin tueksi. Tässä artikkelissa keskitytään opiskelijan itsereflektiosta saatavan ennakkotiedon hyödynnettävyyteen opintojen alkuvaiheessa. Tuloksina esitetään opiskelijoiden näkökulma, miltä opintojen aloitusvaihe tuntuu ja mitä mahdollisia ongelmatekijöitä he siinä itse näkevät.
Alkuvuodesta 2018 käynnistyi Hämeen ELY-keskuksen rahoittama PoraKONE-hanke. Hankkeen toteuttajina olivat 6Aika-alueiden ammattikorkeakoulut: Metropolia, Oulu, Tampere ja Turku. Hankkeen tavoitteina oli vastata insinööritarpeiden nopeaan muutokseen ja parantaa konealan koulutuksen laatua ja saatavuutta. Oulun ammattikorkeakoulussa kehitettiin hitsaukseen ja erikoislujiin teräksiin liittyvät koulutukset, joissa opetus rakentui digitaalisiin oppimisympäristöihin. Monimuotoiset koulutukset pilotoitiin hankkeen aikana. Hankkeen tuloksena syntynyt IWS-koulutus on jatkossa osa hitsausalan YAMK-tutkintoon tähtäävää koulutusta.
Oulun ammattikorkeakoulun Ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelman kehittämistyöhön osallistuu opettajankoulutuksen henkilöstön lisäksi opettajaopiskelijoita sekä sidosryhmien edustajia. Eri toimijoiden osallisuus ja jatkuva vuoropuhelu osaamisperustaisen opetussuunnitelman sisällöstä ja toimeenpanosta edistää muutoksen toteutumista. Kaikkien jäsenten tasa-arvoinen osallistuminen mahdollistuu avoimessa, kunnioittavassa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä. Yhteinen ymmärrys rakentuu vain yhteisöllisen keskustelun ja yhdessä tekemisen avulla. Opiskelijoiden osallistuminen opetussuunnitelman kehittämiseen edesauttaa merkittävästi opiskelijalähtöisen ja ymmärrettävän opetussuunnitelman rakentumista. Artikkelissa kuvataan kehittämistyön lisäksi opettajaopiskelijoiden kokemuksia opetussuunnitelman yhteiskehittämisestä.
Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajien työtä kuvaa kaksoisammatillisuus. Opettajien vahva ammatillinen identiteetti koostuu oman substanssialan osaamisen ja pedagogisen osaamisen vuoropuhelusta. Yhteiskunnan ja työelämän muutokset sekä ammatillisen koulutuksen reformi ovat vaikuttaneet opettajien työnkuvaan. Ammatillisten opettajien jatkuvan oppimisen ja tukemisen merkitys kasvaa koko ajan. Opetustoimen henkilöstöllä tulee olla mahdollisuus kehittää niin substanssi-, pedagogista ja TKI-osaamistaan koko työuran ajan oman työtehtävänsä sisällön ja uusien osaamisvaatimusten mukaisesti. Artikkelissa tarkastellaan ammatilliseen opettajuuteen liittyviä muutosilmiöitä tieteellisten tutkimusten, selvitysten ja ennakointitiedon perusteilla.
Korkeakouluilla on keskeinen rooli innovaatiotoiminnassa ja innovaatiotoiminta puolestaan mahdollistaa hyvinvointiamme ylläpitävän, kestävän kasvun. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Jatkumo-hankkeessa kymmenen ammattikorkeakoulua on kehittänyt yhteisen toiminta- ja palvelumallin, jonka avulla ammattikorkeakoulut voivat yhä paremmin tuottaa yritysten ja muiden organisaatioiden tarvitsemia palveluja. Mallin lisäksi hankkeen merkityksellisenä antina on ollut eri ammattikorkeakoulujen asiantuntijoiden yhteisen ymmärryksen muodostaminen erilaisten palvelujen roolista yhteiskunnan kehittämisessä.
Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on koulutus ja työelämää palveleva tutkimus- ja kehittämistoiminta. Kaikessa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa tulee huomioida hyvä tieteellinen käytäntö ja tutkimustyön eettiset ohjeet. Vaikka ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä eettisiä kysymyksiä tarkastellaan alakohtaisesti painottuen, tulee kaikkien opinnäytetöiden perustua hyvän tieteelliseen käytäntöön.
Matkustusrajoitteet ovat poistuneet ja kansainväliset vierailut ovat jälleen mahdollisia. Stuttgartilaisia opiskelijoita ja kaksi professoria saapui tutustumiskäynnille Ouluun syksyllä 2022. Oulun ammattikorkeakoulu organisoi vierailut paikallisiin sosiaalialan palveluihin, sekä järjesti vapaa- ajan ohjelmaa. Vierailu oli antoisa niin vieraille kuin oamkilaisille.
Sairaaloiden leikkausaleissa muodostuu kaasumaisia ja hiukkasmaisia epäpuhtauksia leikkaustoimenpiteiden aikana. Epäpuhtauksien poistamiseen on olemassa erilaisia kohdepoistojärjestelmiä. Opinnäytetyönä tehdyn tutkimuksen tavoitteena oli selvittää leikkaussaleissa tyypillisesti käytössä olevat kohdepoistojärjestelmät, niiden tehokkuus ja käytettävyys. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla leikkaussalien henkilökuntaa ja hakemalla viimeisimpiä tutkimustuloksia kirjallisuudesta. Lisäksi tehtiin epäpuhtauslaskelmia leikkaussalin anestesiakaasu- ja hiukkaspitoisuuksista. Haastatteluihin pyydettiin viiden sairaanhoitopiirin LVI-asiantuntijoita ja leikkaussalihenkilökuntaa. Kirjallisuudessa esitettyjen tutkimustulosten perusteella käytössä olevilla kohdepoistoratkaisuilla saadaan tehokkaasti poistettua diatermian käytössä syntyvää savua ja operaatiossa syntyviä anestesiakaasuvuotoja. Taselaskelmien perusteella voidaan todeta, että anestesiakaasuvuotojen ensisijainen poistaminen kohdepoistoilla on tehokkaampaa kuin salin yleisilmanvaihtoa lisäämällä. Diatermian käytöstä syntyvät hiukkaspäästöt eivät ole leikkaussalin sisäilman laadun kannalta merkittäviä. Tästä huolimatta työntekijät saattavat työssään altistua hetkellisesti suurille hiukkaspitoisuuksille. Diatermian käytöstä syntyvälle savulle altistumisen pitkäaikaisista vaikutuksista ei ole tällä hetkellä tutkimustuloksia. Kohdepoiston käyttöä savun poistamiseen voidaan perustella merkittävällä työolosuhteiden parantamisella. Kohdepoistojen käytöstä tulisi laatia parempia käytännön ohjeita leikkaussalin henkilökuntaa varten. Myös uudenlaisten kohdepoistojen kehittämiselle nähtiin olevan tarvetta.
Uniapneapotilaan anestesiahoitotyö on haastava kokonaisuus, johon on varauduttava huolella. Uniapneapotilaiden anestesiassa tulee kiinnittää erityistä huomioita lääke- ja anestesia-aineisiin, anestesiamuodon valintaan, leikkausasentoon sekä hengityksen ja hapensaannin turvaamiseen. Jotkut anestesiassa käytettävät lääkeaineet saattavat vaikuttaa uniapneapotilaisiin muita potilasryhmiä voimakkaammin. Paikallisanestesia taas vaikuttaa olevan yleisanestesiaa turvallisempi vaihtoehto ja leikkausasennolla saattaa olla vaikutuksia uniapneapotilaiden ylähengitysteiden obstruktioihin. Uniapneapotilaiden maskiventilaatio ja intubaatio voi olla haastavaa, mutta anestesian induktiota voi helpottaa videolaryngoskoopin käyttö ja kahden käden ventilaatiotekniikka. Tulosten vaihtelevuuden vuoksi uniapnean vaikutuksesta potilaan anestesiaan tarvitaan vielä lisää tutkimuksia, etenkin hoitotyön näkökulmasta. Artikkeli pohjautuu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena tehtyyn opinnäytetyöhön.
Kieli: | fin eng swe |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Suomalainen Tiedeakatemia 2022- |
ISSN: |
2954-1050 |
Asiasanat: | |
Tallennettuna: |
|
Blogikirjoitus käsittelee Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2023 julkaisemia kuntien ja maakuntien kulutusperäisiä kasvihuonekaasupäästötietoja. Päästölaskelmat kattavat hyödykkeiden, palveluiden ja tuotteiden kulutuksen. Mukana ovat myös julkisten hankintojen ja investointien päästöt. Kirjoituksessa tarkastellaan maakunnallista aineistoa, eroavaisuuksia sekä keinoja päästöjen vähentämiseen.
Kieli: | fin |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Suomen arkeologinen seura 2002- |
ISSN: |
1799-5094 |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | fin |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Suomen Arkkitehtiliitto - Finlands Arkitektförbund ry SAFA 2013- |
ISSN: |
2814-4511 |
Asiasanat: | |
Tallennettuna: |
|
Nykyinen julkisivusuunnittelu vieraannuttaa ihmisen luonnollisesta elinympäristöstään, minkä takia arkkitehtuuri aiheuttaa osalle kaupunkilaisista alitajuista stressiä. Ilmiö johtuu ihmisen tarpeesta olla osana luontoa. Tarve on koodattu syvälle geeneihin ja aivoihin, jotka eivät ole pysyneet nopean kaupungistumisen mukana. Artikkelin perustana olevassa opinnäytetyössä selvitettiin merkittävimmät osatekijät, joilla voidaan vaikuttaa asuinkerrostalojen julkisivujen aiheuttamaan stressitasoon. Työtä varten koottiin psykologian, neurologian ja arkkitehtuurin tieteenalojen tutkimusraportteja, teoksia ja suunnitteluohjeita. Niistä selvisi, että ihminen hakee intuitiivisesti luonnollisia elementtejä elinympäristöstään ja niiden puute aiheuttaa ylimääräistä stressiä. Lähdemateriaaleista koottiin taulukko visuaalisista stressitekijöistä ja sitä havainnollistettiin kuva-analyysissä. Taulukko toimii muistilappuna suunnittelijoille. Lisäksi saatiin koostettua biofilista ja neuroarkkitehtuurista puoltavaa julkisivusuunnittelua suomen kielelle.
Mammografia on suurta tarkkuutta vaativa lääketieteellisen kuvantamisen laji, jossa esiintyy erilaisia artefaktoja eli kuvavirheitä. Artikkeli perustuu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena toteutettuun opinnäytetyöhön, jossa kartoitetaan neljän eri mammografian menetelmän yhteydessä esiintyviä artefaktoja vuosina 2011–2020 kirjoitetuissa englanninkielisissä tutkimusartikkeleissa. Menetelmät ovat filmikuvausmammografia, digitaalinen mammografia, rintojen tomosynteesi ja varjoainetehosteinen mammografia. Opinnäytetyön tuloksena luetteloitiin yhteensä 63 artefaktaa. Tutkimusaineistossa sekä mainittiin artefaktoja ohimennen että kuvailtiin niitä tarkemmin. Tarkempi kuvailu painottui uudempien menetelmien eli tomosynteesin ja varjoainemammografian artefaktoihin. Vanhemman aineiston tutkiminen voisi antaa lisätietoa myös vanhempien menetelmien artefaktoista. Artefaktojen riittävä tuntemus on hyvä keino vähentää niistä aiheutuvia haittoja mammografiatutkimuksissa.
Blogitekstissä tuodaan esille hanketyössä toteutettavan tutkimuksellisen kehittämistyön ja siitä viestimisen tärkeys. Oulun ammattikorkeakoulun osatoteutus tuottaa KARITA-hankkeeseen tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmin kattavaa, arvokasta ja työelämälähtöistä tietoa. Aktiivinen tulosten levittäminen on osa hankesuunnitelmaa. Tuloksia levitetään monipuolisesti muun muassa osallistumalla erilaisiin tapahtumiin, kirjoittamalla julkaisuja ja järjestämällä loppuseminaari. Tulosten levittämisellä työ tehdään näkyväksi, saadaan aikaan keskusteluja muiden toimijoiden kanssa ja tuodaan tulokset näkyväksi hankkeen kohderyhmälle eli ikääntyneille.
Työn sujuvuuden mahdollistamiseksi on tärkeää hallita kognitiivista kuormitusta. Työyhteisössä yhdessä toimimalla, voidaan vaikuttaa hyvään aivoergonomiaan. Aivoergonomia mahdollistaa terveellisen työympäristön ja hyvän palautumisen. Organisaation toimintakulttuurilla sekä johtamisella on iso merkitys hyvän aivotyön onnistumiseen.
Oamkilaisia kävi toukokuussa 2022 ESBE-hankkeen puitteissa neljän päivän tutustumis- ja benchmarking-matkalla Barcelonassa. Tutustumiskohteina olivat kaksi yliopistoa, kaksi arkkitehtitoimistoa, kaksi rakennusliikettä ja useita restaurointi- ja uudisrakentamiskohteita. Pohjoismaisten yliopistojen yhteisessä hankkeessa vertailtiin tietoja, laskelmia ja käytäntöjä. Esimerkiksi lainsäädännössä rakentamisen energiatehokkuuden edistäminen ja hiilitaselaskennan velvoitteet etenevät varsin samanaikaisesti Suomessa ja Ruotsissa. Matkalla tehtyjen haastattelujen pohjalta voidaan muun muassa todeta, että Pohjolassa keskitytään energiatehokkuuteen lämmityksessä, Etelä-Euroopassa lämmityksen lisäksi jäähdytykseen ja uusiutuviin energialähteisiin. Samat työkalut eivät välttämättä sovi kaikkialle Euroopassa. Siksi etelässä ja pohjoisessa tulee mahdollisesti olla erilaisia normiohjauksen välineitä ohjaamassa järkevintä tapaa toteuttaa kestävää kehitystä.
Artikkelissa kuvataan asiakaslähtöisen toiminnan kehittämissä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä Oulun ammattikorkeakoulun järjestämän Asiakaslähtöinen toiminta sosiaali- ja terveysalalla -täydennyskoulutuksen tukemana. Useamman kerran toteutuneen täydennyskoulutuksen myötä on havaittu, että koulutukseen osallistuneiden sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaaminen asiakaslähtöisessä toiminnassa ja moniammatillisessa yhteistyössä on vahvistunut. Asiakkaan osallisuus on lisääntynyt ja palvelujen käytön tarve on vähentynyt. Täydennyskoulutus jatkuu Raahessa uusien koulutusryhmien parissa. Näin vahvistetaan Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän strategian mukaista toimintaa, jossa korostuvat asiakaslähtöinen toiminta, ennaltaehkäisy ja oikein kohdennetut palvelut.
Sisältöä ei voida näyttää
Chat-sisältöä ei voida näyttää evästeasetusten vuoksi. Nähdäksesi sisällön sinun tulee sallia evästeasetuksista seuraavat: Chat-palveluiden evästeet.
Evästeasetukset