Vuonna 2005 ilmanlaatua seurattiin ja arvioitiinUudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueella vuonna 2003 laaditun seurantaohjelman mukaisesti. Hengitettävien hiukkasten ja typen oksidien pitoisuuksia mitattiin jatkuva-toimisesti Keravalla ja Lohjalla. Lisäksi typpidioksidipitoisuuksiamitattiin passiivikeräimillä alueen yhdeksässäkunnassa. Seurannan tavoitteena on arvioida jokaisen kunnan ilmanlaatua ja sen pohjaksi tehtiin liikenteen ja merkittävimpien päästölähteiden kartoitus.

Vuonna 2005 seuranta-alueen kokonaispäästöt laskivat jonkin verran vuoteen 2004 verrattuna. Alueen merkittä-vin ilmanlaatua heikentävä päästölähde on autoliikenne. Myös kotitalouksien tulisijojen ja öljylämmityskattiloidentuottamat päästöt ovat merkittäviä suuntaa-antavien arvioiden mukaan. Autoliikenteen päästöt purkautuvatsuoraan hengityskorkeudelle, ja siten niillä on päästöosuuttaan suurempi vaikutus ilmanlaatuun. Vaikka autolii-kenteen suorien hiukkaspäästöjen osuus on pieni kokonaispäästöistä, niin se aiheuttaa epäsuorasti huomattaviahiukkaspäästöjänostattamalla pölyä ilmaan kaduilta ja teiltä. Päästöt ja siten myöspitoisuudet ovat suurimmat vilkasliikenteisten valtaväylien läheisyydessä. Pienpolton vaikutushengitysilman laatuun vuorostaan korostuu, koska päästöt purkautuvat matalista piipuista asuinalueilla.

Alueella on yksierittäin suuri teollisuusalue Kilpilahdessa Porvoossa. Muita merkittäviä yksittäisiäpäästölähteitäalueella ovat voimalaitokset Inkoossa ja Lohjalla,terästehdas Hangossa sekä Hyvinkäällä sijaitsevalasivillatehdas.Inkoon voimalaitoksen käyttöaste ja siten myös päästöt vaihtelevat huomattavastivuodesta toiseen. Laitoksen käyttö oli vähäistä vuonna 2005.Lisäksi alueella on muutamia teollisuuslaitoksia, joilla on suurehkot hiukkaspääs-töt ja matala päästökorkeus. Siten ne voivat aiheuttaa paikallisesti kohonneita pitoisuuksia.Suurinosa alueen energiantuotantolaitoksista on pieniä lämpö- ja voimalaitoksia. Niiden päästöt ovat kohtalaisen pieniä ja ne pur-kautuvat kymmeniä metrejä korkeista piipuista eivätkä yleensä aiheuta korkeita pitoisuuksiajoitakin poikkeuksialukuun ottamatta.

Lukuisat, eri syistä aiheutuneet korkeiden pitoisuuksienepisoditilanteet olivat leimaa-antavia vuoden 2005 ilman-laadulle: Kevät oli poikkeuksellisen kuiva ja heikkotuulinen, joten kevään pölykausioli pitkä. Vuoden aikana ha-vaittiin myös useita pienhiukkasten kaukokulkeumaepisodeja. Marraskuun lopun inversio oli ilmanlaadun kannalta pahin kymmeneen vuoteen.

YTV:n tekemänselvityksen perusteella Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueen ilmanlaatu on enimmäkseen melko hyvä. Hengitettävien hiukkastenpitoisuudetkohoavat ajoittain korkeiksi suurimmissataajamissa. Katujen keväinen pölyäminen aiheuttaa korkeat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet janiihinvoidaan vaikuttaa katujen kunnossapitoa tehostamalla. Myöstyppidioksidin pitoisuudet saattavat nousta ajoittainkorkeiksivilkasliikenteisissä ympäristöissä heikkotuulisissatilanteissa keväisin. Erityisesti puun pienpoltolla onvaikutuksiailmanlaatuun pientaloalueilla, mutta näitä vaikutuksia on toistaiseksi riittämättömästi tutkittu.Otsonipitoisuudet ovat ajoittainkorkeita erityisesti taajamien ulkopuolella.

Uudenmaan ympäristökeskuksenraportteja 4/2006