Alkusanat

Tietoverkkojen kehittyminen on lyhyessä ajassa suuresti muuttanut vakiintuneita atk:n käyttötapoja. Päätekäyttöiset keskuskoneet ovat jääneet lähes kokonaan pois käytöstä. Tilalle ovat tulleet mikrot, työasemat, palvelimet ja tietoliikenneverkot.

Tietoverkot ovat moninaisuudessaan vaikeita ja hämmentäviä sekä maallikoille että ammattilaisille. Monet verkkojen käyttöön liittyvistä käsitteistä ovat uusia ja hämäriä. Niiden takana saattaa olla kokonaan uudenlainen tapa ajatella tietojenkäsittelyn perusteita. Osittain niiden takana on joukko kansainvälisiä standardeja, jotka paperilta luettuina ovat hyvin vaikeatajuisia.

Useimmiten esiintyviä virallisten tai tosiasiallisten standardien koodeja tai akronyymejä ovat TCP/IP, Z39.50 ja SGML.

Tietoverkkojen peruskäsitteitä ja standardien perusteita käsitellään kaikilla tietoliikennekursseilla ja useilla atk:n hyväksikäytön kursseilla. Monet tavallisista käyttäjistä ovat käyneet näitäkursseja ja kurssien jälkeen olleet entistäkin hämmentyneempiä. Erilaiset kaavakuvat ja käsitteiden luettelot eivät ole tehneet asioita yhtään helpommiksi ymmärtää.

Olen viime vuosien aikana kirjoittanut muutamia (enimmäkseen julkaisemattomia) artikkeleita tästä aihepiiristä ja muutaman kerran opettanut tavallisille mikrojen käyttäjille tietoverkkojen peruskäsitteitä. Olen yrittänyt kehitellä tapoja keskeisimpien käsitteiden havainnollistamiseksi niin, että kuka tahansa voisi ne ymmärtää. Tavallisen käyttäjän kannalta on nimittäin jokseenkin yhdentekevää kuinka monta bittiä jossakin kentässä on tai missä järjestyksessä kenttien tulee olla. Useimmille riittää selkeä mielikuva siitä, miten kaikki oikeastaan toimii.

Selostan tässä julkaisussa yleistajuisesti mitä tarkoitetaan asiakas-palvelin (client-server) -mallilla ja mitä tarkoittavat käytännössä lyhenteiden TCP/IP, Z39.50 ja SGML taustalla ovat standardit. Nämä asiat ovat todella tärkeitä. Niiden kanssa joutuvat useimmat kirjastoalan ammattilaiset jatkuvasti tekemisiin tulevien vuosien aikana.

Teksti on kirjoitettu aihepiiristä, joka elää ja muuttuu koko ajan. Sanomattakin on selvää, että kyseessä on laaja ja vaikeasti hallittava kokonaisuus. Sen vaikeudesta osaltaan kertoo englanninkielisen, opetuskäyttöön soveltuvan materiaalin vähäisyys. Tämän tekstin tulevasta kehityksestä on mahdotonta esittää mitään lupauksia. Otan kuitenkin mielelläni vastaan mielipiteitä, korjauksia ja ehdotuksia tekstin muuttamisesta tai laajentamisesta.

Käsillä olevaa tekstiä on keskeneräisessä muodossa käytetty oppimateriaalina vuosien 1996–1997 aikana Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen Tietoverkkoasiantuntija-kursseilla. Juha Hakala, Kalervo Järvelin, Sinikka Kangas ja Reijo Savolainen ovat esittäneet arvokkaita korjauksia ja parannusehdotuksia tekstiin. Janne Himanka on kirjoittanut dokumenttien nimeämistä koskevan osuuden 7.2 ja muutenkin kommentoinut tekstiä. Erityiset kiitokset edellä nimeltä mainituille henkilöille, kiitokset myös kaikille muille tekstin syntymiseen ja muotoutumiseen vaikuttaneille henkilöille.