Abstract

In the 1990’s, a large number of Finnish hospitals began implementing new cost accounting systems, which were aimed at pricing the hospital outputs at full cost. Often the method of choice was activity-based costing, which was in the process of being transferred from the manufacturing industry to health care service production. The aim of this study is to analyse the motivations and rationale of this phenomenon in the light of three longitudinal case studies.

The first case study is archival, using documents produced between 1996 and 2002. In the second case study, the data consists mainly of research diaries and personal observation and covers a hospital district activity-based costing and pricing project of 2000–2001. The third case study covers budgeting and costing development in a private, non-profit hospital by analysing documents and field notes. Institutional theory is used to interpret the findings in the three case studies.

The theoretical framework used in analysing the data draws on Roberts and Greenwood’s (1997) ideas, according to which an organisation’s rational and efficiency-seeking actions are constrained by both economic (bounded rationality) and institutional factors. The results indicate that different constraints imposed on efficiency-seeking behaviour such as activity-based costing implementation may lead to different solutions concerning implementation. It is noteworthy that while all three case organisations represent the health care sector, their approaches to activity-based costing have been quite dissimilar. While institutional theory leads us to believe that managerial accounting systems may be converging due to the institutional pressures, evidence from the case studies supports the notion that this convergence seems limited to the adoption of the systems — function of the systems seems to remain characteristically different.

Tiivistelmä

Useat suomalaiset sairaalat aloittivat 1990-luvulla laajamittaisia kustannuslaskentaprojekteja, joissa tähdättiin täyskatteiseen hinnoitteluun. Usein valittuna menetelmänä oli toimintolaskenta, jota siirrettiin teollisesta toimintaympäristöstä terveydenhuollon palvelutuotantoon. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella tämän ilmiön syitä ja motiiveja kolmen tapaustutkimuksen valossa, joista kaksi on sairaanhoitopiirejä ja kolmas on voittoa tavoittelemattoman yhteisön omistama yksityinen sairaala.

Ensimmäisessä tapaustutkimuksessa aineisto on dokumentteihin perustuvaa arkistomateriaalia vuosilta 1996–2002. Lisäksi kustannuslaskentamallien rakennetta on tarkasteltu käymällä läpi laskelmissa tehtyjä rakenteellisia ja teknisiä ratkaisuja sekä laskentasääntöjä. Toisessa tapaustutkimuksessa aineisto koostuu pääasiassa tutkijan päiväkirjoista ja havainnoista, ja sisältää sairaanhoitopiirin laajuisen kustannuslaskenta- ja hinnoitteluprojektin kuvauksen vuosilta 2000–2001. Kolmannessa tapaustutkimuksessa käydään läpi yksityisen sairaalan budjetoinnin ja kustannuslaskennan kehitystä dokumentteihin ja tutkijan muistiinpanoihin nojautuen.

Teoreettisena viitekehyksenä aineiston tulkinnassa käytetään Robertsin ja Greenwoodin (1997) rajoitetun tehokkuuden mallia, jonka mukaan organisaation tehostamispyrkimyksiä rajoittavat sekä taloudelliseen rationaalisuuteen liittyvät tekijät (rajoitettu rationaalisuus) että institutionaaliset tekijät. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että erityyppiset rajoittavat tekijät vaikuttavat organisaatioiden tehokkuuspyrkimyksiin (joihin toimintolaskentaprojektit on luettava) siten, että lopputuloksena on erilaisia sovelluksia toimintolaskennan käyttöönotosta. On huomionarvoista, että vaikka kaikki tutkimuksen kohteena olleet tapaukset ovat erikoissairaanhoidon organisaatiota, niiden tavat ottaa toimintolaskenta käyttöön ovat olleet toisistaan hyvin poikkeavia. Vaikka institutionaaliseen teoriaan perustuvasta tutkimuksesta voikin tehdä sellaisen johtopäätöksen, että ulkoiset paineet muovaavat organisaatioita samanlaisiksi, näiden tapaustutkimusten perusteella on mahdollista väittää, että samanlaisuuden paineet liittyvät laskentajärjestelmien käyttöönottoon järjestelmien toiminnan jäädessä varsin erityyppisiksi.