Abstract

The digitalization of the society, the changing structures of education and the tightening resources have hastened the development of open learning environments. The aim of this study was to develop a ubiquitous 360° learning environment (360° ULE) on histotechnology (HT) education and evaluate its effects on student satisfaction and on HT knowledge in the biomedical laboratory science degree. In addition, the purpose was to provide systematic and transparent information on the development process. The study proceeded in two phases, i.e. development and evaluation. In the development phase, the criteria for ubiquitous learning environments (ULE) and the use in higher education were defined by a scoping review. Based on the review the first version of ULE was produced in the histotechnology (HT) context. The ULE was piloted in a study where an experimental group (n = 29) studied via ULE and a control group (n = 28) via a conventional web-based learning environment (WLE). The data was collected at the end of the term by an electronic questionnaire, and it was analyzed statistically. In the evaluation phase, the effects on the student’s HT knowledge of (n = 115) and on satisfaction (n = 112) were evaluated in a quasi-experimental study. The data was electronically collected in the beginning and at the end of the term and analyzed statistically. The results from scoping review showed that the ULEs were not widely used in higher education. The criteria for ULEs were defined as flexibility, context-awareness, personalization and interactivity. These criteria were emphasized in the production of the ULE, evaluated in both phases. Based on the pilot study the flexibility, context-awareness and personalized operations were perceived as positive, whereas interactivity was seen as needing further development. In the final study, the students were very satisfied with the used ULE with significant improvements in their HT knowledge. Based on the results the development process of 360° ULE was stated as effective and valid. The process was described systematically and transparently. Further development, optimization, and evaluation was recommended when implementing the 360° ULE as a part of HT curricula in the biomedical laboratory science degree.

Tiivistelmä

Yhteiskunnan digitalisoituessa, koulutuksen rakenteiden muuttuessa ja resurssien tiukentuessa avointen oppimisympäristöjen kehittäminen korkeakouluopetuksen tarpeisiin on välttämätöntä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää ubiikki oppimisympäristö (ULE) histoteknologian opetukseen ja arvioida sen vaikutuksia bioanalyytikko-opiskelijoiden tyytyväisyyteen ja tietoon histoteknologiasta. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä tulevaisuuden oppimisympäristöjä ja arvioitaessa 360o -tekniikan laajempaa hyödyntämistä koulutuksen eri osa-alueilla. Tutkimus eteni kahdessa vaiheessa: oppimisympäristön kehittäminen ja sen vaikuttavuuden arviointi. Ensimmäisessä vaiheessa määritettiin ULE:n kriteerit kartoittavan kirjallisuuskatsauksen menetelmällä ja kuvattiin niiden käyttöä korkeakouluopetuksessa. Tämän perusteella kehitettiin ULE:n ensimmäinen versio, histoteknologian (HT) opetukseen, jota käytettiin pilottitutkimuksessa. Koeryhmä (n= 29) opiskeli ULE:ssa ja vertailuryhmä (n=28) perinteisessä verkko-oppimisympäristössä (WLE). Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä opetuksen jälkeen ja analysoitiin tilastollisesti. Tutkimuksen toisessa vaiheessa arvioitiin ULE:n vaikuttavuutta opiskelijoiden tietoon histoteknologiasta (n=115) sekä tyytyväisyyttä (n=112) oppimisympäristön käyttöön. Aineistot kerättiin kvasikokeellisella asetelmalla bioanalyytikko-opiskelijoilta ennen ja jälkeen opetuksen. Aineistot analysoitiin tilastollisesti. Kartoittava katsaus osoitti ULE:n vähäisen käytön korkeakouluopetuksessa. Tärkeimmiksi kriteereiksi osoittautuivat joustavuus, tilannesidonnaisuus, personoidut toiminnot ja interaktiivisuus. Näitä ominaisuuksia painotettiin kehitystyössä ja arvioitiin molemmissa vaiheissa. Pilottitutkimuksen tulosten perusteella joustavuus, tilannesidonnaisuus ja personoidut toiminnot nähtiin positiivisina, kehitettävää interaktiivisuudessa, jonka perusteella ULE:a optimoitiin varsinaista tutkimusta varten. Tulosten mukaan opiskelijat olivat erittäin tyytyväisiä ULE:n käyttöön ja heidän osaamisensa vahvistui merkittävästi. Tulosten perusteella kehitysprosessi todettiin tehokkaaksi ja luotettavaksi. Prosessi kuvattiin järjestelmällisesti ja läpinäkyvästi. Tulosten perusteella suositellaan kehittämistyön ja optimoinnin jatkamista, jonka jälkeen ULE voidaan liittää osaksi bioanalytiikan HT opintoja ja opetussuunnitelmaa.