Abstract

I study language discourses of Japan Finns: the ways they talk about languages. This research is a part of the language-in-motion studies. Informants are native Finns who are born in Finland and have moved to Japan. There are 14 informants in this study, and the recorded data consists of fourteen interviews and seven pair conversations. The amount of data is about 24 hours altogether. Firstly, the aim is to find out what kind of roles and meanings informants give to Finnish, Japanese and English respectively. In other words, what kind of language discourses they construct. Secondly, I study, whether corpus assisted discourse analysis is suitable for analyzing Finnish spoken data. In the context of globalization, languages are no longer tightly connected to time and space but they move along with people. Globalization changes views about languages and multilingualism, hence new concepts are needed to describe them. I observe language discourses in the context of globalization as well as in the social and language ideological context of Japan. Discourses construct reality and I understand them as social and shared entities. In the analysis, corpus methods and discourse analysis are combined: clusters and semantic preference help me to detect how discourses consist of linguistic features. Cluster analysis reveals different roles of languages. Finnish is a language of identity, Japanese is described as a skill and English as a tool. Clusters create contrasts, voices and estrangements, that tell about relations between languages and speakers’ relationship with a language. Semantic preference shows, how language choices and language identity are context bound. Possibility of change is seen in discourses, though self-expression and emotions and importance of language are preserved in migration.

Tiivistelmä

Tutkin väitöskirjassani japaninsuomalaisten kielidiskursseja eli kielistä puhumisen tapoja. Työni on osa liikkuvuuden sosiolingvistiikkaa käsittelevää tutkimusta. Informanttini ovat Suomessa syntyneitä ja Japaniin muuttaneita suomalaisia. Aineistona on 14 haastattelua ja 7 parikeskustelua eli yhteensä noin 24 tuntia nauhoitetta. Selvitän ensinnäkin, millaisia tehtäviä ja merkityksiä informantit antavat kielille — suomelle, japanille ja englannille — eli millaisia kielidiskursseja he rakentavat. Toiseksi tarkastelen, miten puhutun suomenkielisen aineiston korpusavusteinen analyysi toimii ja millaisen kuvan se antaa kielidiskursseista. Kielet eivät globalisaation myötä ole aikaan ja paikkaan sidottuja vaan liikkuvat ihmisten mukana. Globalisaatio muuttaa käsitystä kielistä ja monikielisyydestä, joten nykyistä monikielisyyttä luonnehtimaan tarvitaan uusia käsitteitä. Tarkastelen informanttieni kielidiskursseja paitsi globalisaation näkökulmasta myös Japanin yhteiskunnallisessa ja kieli-ideologisessa kontekstissa. Diskurssinäkemykseni pohjautuu siihen näkökulmaan, että kieli rakentaa todellisuutta, ja näen diskurssit sosiaalisina ja jaettuina. Menetelmäni on diskursseja ja korpustutkimusta yhdistävä: klustereiden ja semanttisen preferenssin avulla hahmotan, mistä lingvistisistä osista diskurssit koostuvat. Klusterianalyysi paljastaa kielten työnjakoja. Suomi on identiteetin kieli, mutta japanista puhutaan kielitaidon ja englannista välineellisyyden kautta. Klustereissa luodaan kontrasteja, ääniä ja etäännytyksiä, jotka kertovat kielten välisistä suhteista sekä puhujan suhteesta kieliin. Semanttisen preferenssin analyysissa näkyy kielivalintojen ja -identiteettien kontekstisidonnaisuus. Diskursseissa on läsnä muutoksen mahdollisuus, mutta itseilmaisu, tunteet ja kielen merkitys säilyvät siirtolaisuudessa.