Abstract

Although the health benefits of physical activity (PA) are well known, the majority of adolescents are not sufficiently physically active. New innovative ways to promote active lifestyles are needed. This study aimed to evaluate the effectiveness of a wrist-worn activity monitor (Polar Active) and a gamified web-based mobile service in promoting PA in young men. The study also examined the convergent validity between three different accelerometer-based PA measurement methods. In this study, two randomized controlled trials (RCT) were conducted in Oulu, Finland among 18-year-old men. The three-month RCT (n=276) was conducted in fall 2012 and the six-month population-based RCT (n=496) between September 2013 and March 2014. In both trials, participants were randomized to an intervention and a control group. The intervention group was given the wrist-worn Polar Active monitor with PA feedback. In the six-month trial, the intervention group also got access to a mobile service developed in this study. During both trials, PA was continuously measured in both study groups. In the control group, PA was measured with an otherwise similar monitor but which provided only the time of day and no feedback. The convergent validity was examined between the agreement in time spent at different PA levels using Polar Active, mean amplitude deviation (MAD) of raw acceleration, and Actigraph with the Freedson thresholds. In the validation study, all three activity monitors were continuously used for two weeks by 41 volunteers. The three-month trial had a short-term positive effect on daily moderate-to-vigorous PA (MVPA) and sedentary time in the intervention group. The positive change in sedentary time was sustained for longer. During the six-month trial, a positive trend in favor of the intervention group was observed in daily MVPA. Low amount of daily vigorous PA at baseline was associated with the increase in MVPA. The functionalities of the mobile service related to PA were perceived as important and motivating, but the overall compliance with using the service and activity monitor remained low. In free-living conditions, the agreement between Polar Active, MAD, and Actigraph was dependent on the activity thresholds used and PA intensity. The information provided by this study can be utilized in future development of technology-based health services for activating young people.

Tiivistelmä

Vaikka fyysisen aktiivisuuden terveysvaikutukset ovat hyvin tiedossa, valtaosa nuorista ei liiku riittävästi. Tarvitaan uusia menetelmiä edistämään nuorten aktiivista elämäntapaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ranteessa pidettävän aktiivisuusmittarin ja pelillistetyn mobiilipalvelun vaikutus nuorten miesten fyysiseen aktiivisuuteen. Lisäksi tutkittiin kolmen eri kiihtyvyysmittaukseen perustuvan aktiivisuusmittausmenetelmän yhtenevyyttä. Tutkimuksessa toteutettiin kaksi satunnaistettua, kontrolloitua interventiota, oululaisilla 18-vuotiailla miehillä. Kolmen kuukauden interventio (n=276) toteutettiin syksyllä 2012 ja 6 kuukauden väestöpohjainen interventio (n=496) syyskuun 2013 ja maaliskuun 2014 välillä. Molemmissa interventioissa osallistujat satunnaistettiin interventio- ja kontrolliryhmään. Interventioryhmä sai käyttöönsä aktiivisuusmittarin, joka antoi palautetta aktiivisuudesta. Lisäksi 6 kuukauden interventiossa interventioryhmä sai käyttöönsä tutkimuksessa kehitetyn mobiilipalvelun. Molemmissa interventioissa kaikkien tutkittavien fyysistä aktiivisuutta mitattiin jatkuvasti. Kontrolliryhmä ei saanut aktiivisuuspalautetta. Aktiivisuusmittausmenetelmien yhtenevyyttä fyysisen aktiivisuuden eri tasoilla vietetyn ajan mittaamisessa tutkittiin vertaamalla Polar Active -mittaria, kiihtyvyyssignaalin perustuvaa menetelmää (mean amplitude deviation, MAD) ja Actigraph-mittaria Freedsonin raja-arvoilla. Neljäkymmentäyksi vapaaehtoista käytti kaikkia kolmea mittaria samanaikaisesti kahden viikon ajan. Kolmen kuukauden interventiolla oli lyhytaikainen positiivinen vaikutus kohtuukuormitteisen tai raskaan fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon määrään. Paikallaanolon muutos säilyi pidempään. Kuuden kuukauden interventiossa havaittiin interventioryhmässä pieni, ei-merkitsevä nousu kohtuukuormitteisessa tai raskaassa aktiivisuudessa. Aktiivisuus lisääntyi intervention aikana niillä miehillä, joilla alussa oli vähän raskasta fyysistä aktiivisuutta. Mobiilipalvelun ja aktiivisuusmittarin käyttö oli vähäistä, vaikka fyysiseen aktiivisuuteen liittyvät palvelun ominaisuudet koettiin tärkeiksi. Polar Activen, MAD:n ja Actigraphin välinen yhtenevyys oli riippuvainen käytetyistä raja-arvoista ja fyysisen aktiivisuuden intensiteetistä. Tämän tutkimuksen tietoja voidaan hyödyntää teknologiapohjaisten terveyspalveluiden kehittämisessä nuorten aktivoimiseksi.