Abstract

Children’s phonological development has been reported to have both universal and language-specific features. At 3;6, phonological skills are still developing strongly, and children are in the period of systematic phonological development. In Finnish, phonological development is well studied in the early phases, but less is known about children’s phonological skills at 3;6. The phonological skills have been noted to develop in conjunction with lexical skills in early childhood. Auditory word recognition may also be associated with phonological development. Furthermore, some evidence shows connections between phonological and pre-reading skills, at least at the age when reading instruction starts. However, little is known about how these skills are associated with children acquiring Finnish at the age when all the skills are developing concurrently. The current dissertation investigates Finnish-speaking children’s phonological skills at 3;6 (n=67) and the associations with early expressive lexicon size and concurrent lexical skill, auditory word recognition in babble noise, and pre-reading skills. The results show that Finnish-speaking children at 3;6 master the production of all vowels and on average 12/13 consonants. Some challenges were found in the pronunciation of consonant clusters, especially word-initial clusters. Phonological skills correlated significantly with lexical, auditory word recognition, and pre-reading skills. Early expressive lexicon size at 2;0 predicted over 20% of the variation in phonological skills one and a half years later whereas concurrent lexical ability explained only 10%. In the auditory word recognition task, speech sounds were concealed differently based on their acoustic features, as reported in previous studies. Children tended to have difficulties recognizing the phoneme /r/, which was missing from their phoneme inventory, confusing it with /l/, which was /r/’s typical substitution. Good listening conditions in children’s daily environments may therefore support their phonological development. Children start to learn letter naming already during their phonological development. However, well-developed phonological skills may support the learning of letter names. Letter-naming practice can already be advocated when phonological development is ongoing.

Tiivistelmä

Lapsen fonologisessa kehityksessä on havaittu sekä universaaleja että kielikohtaisia piirteitä. Kolmen ja puolen vuoden iässä lapset ovat fonologisessa kehityksessään systemaattisen kehityksen kaudella, jolloin ympäröivän kielen äänteiden ja niiden yhdistelyn omaksumisprosessi on vielä kesken. Suomea omaksuvien lasten fonologinen kehitys on kartoitettu melko tarkasti varhaisvaiheissa, mutta leikki-ikäisten lasten äänteellinen kehitys tunnetaan heikommin. Lasten fonologiset taidot kasvavat rinnan sanastotaitojen kanssa. Myös kuulonvarainen erottelu ollee yhteydessä fonologisiin taitoihin ja viitteitä fonologian ja lukivalmiustaitojen yhteyksistä on havaittu erityisesti riskilapsilla. Suomea omaksuvien lasten osalta taitojen välisiä yhteyksiä ei kuitenkaan ole juurikaan tutkittu. Tämä väitöskirjatutkimus keskittyy suomea omaksuvien lasten (n=67) fonologisiin taitoihin 3;6 iässä ja kartoittaa niiden mahdollista yhteyttä sanastoon, kuulonvaraiseen erotteluun melussa ja lukivalmiustaitoihin. Havaittiin, että 3;6 iässä lapset hallitsivat jo kaikki suomen vokaalit ja keskimäärin 12 13:sta konsonantista. Lapsilla oli edelleen haasteita erityisesti sananalkuisien konsonanttiyhtymien tuotossa. Fonologiset taidot olivat tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä sanastotaitoihin, kuulonvaraiseen erotteluun ja lukivalmiustaitoihin. Varhainen ilmaistu sanasto kaksivuotiaana ennusti yli 20 % fonologisista taidoista puoltatoista vuotta myöhemmin kun taas samanikäisenä arvioitu sanasto selitti 10% variaatiosta. Kuuloerottelutehtävässä äänteiden peittyminen meluun vaihteli äänteiden akustisten ominaisuuksien mukaan, kuten aiemmissa tutkimuksissakin on havaittu. Lapsilla oli haasteita erotella kuulonvaraisesti myöhään kehittyvää /r/-äännettä ja he sekoittivat sen usein /r/:lle tyypilliseen korvausäänteiseen /l/:ään. Hyvien kuunteluolosuhteiden luominen lasten päivittäisiin ääniympäristöihin saattaa tukea myös fonologian kehitystä. Lapset alkavat oppia kirjainten nimiä jo fonologian kehityksen ollessa kesken. Hyvät fonologiset taidot ovat kuitenkin yhteydessä hyviin kirjainten nimeämisen taitoihin. Kirjainten nimeämisen opetusta voi suositella jo lapsille, jotka vielä omaksuvat fonologisia taitojaan.