Abstract Students’ study and career choices have far-reaching effects on their lives, the surrounding society and working life, and they shape our future in many ways. To better understand the factors related to GUS students’ study and career interests, this study examines the relationship between students’ self-efficacy beliefs, subject preferences, subject choices and gender on their study and STEM (science, technology, engineering, mathematics) career interests. Study I used national register datasets, including students selected to Finnish universities (N = 46 281), and national matriculation examination results (N = 93 955) during 2013–15 and 2017 cohort data (N = 802) collected through surveys. Study II and III used another cohort’s data (N = 601) collected with surveys from Finnish GUS schools in Oulu during 2018. The register analysis showed GUS students’ advanced syllabus in mathematics relates to Finnish university admissions and based on cohort data, most students understood the value of mathematics for postgraduate studies and careers. Moreover, there were clear gender-based disparities in Finnish university study fields. Although self-efficacy beliefs and subject preferences were to some extent related to the further study interests, the key factor directing study field interest was the students’ gender. The results also suggest that if students received career information from various sources, or support for their mathematics studies, it had a positive effect on their interest in STEM careers. The findings highlight that students need multi-channel information about the changing possibilities of working life and the necessary skills. Awareness of the directing influence of gender should be raised in education and guidance. While Finnish GUS schools already incorporate collaboration with the workforce into their curriculum, there is a need to organize and tailor these practices systematically to enable young individuals to make more informed decisions about their education and career paths.

Tiivistelmä Opiskelijoiden koulutus- ja uravalinnoilla on kauaskantoisia vaikutuksia yksilön elämään, ympäröivään yhteiskuntaan ja työelämään, ja ne muokkaavat tulevaisuuttamme monin tavoin. Lukiolaisten opiskelu- ja STEM- (Science, Technology, Engineering, Mathematics) urakiinnostuksen taustatekijöitä tunnetaan vähän ja tämä väitöstutkimus tarkastelee minäpystyvyyden, oppiainemieltymysten, ainevalintojen ja sukupuolen yhteyttä lukiolaisen opiskelu- ja STEM-urakiinnostuksen syntyyn. Osatutkimus I hyödynsi v. 2013–15 valtakunnallisia rekisteriaineistoja (Suomen yliopistoihin valitut opiskelijat, N = 46 281 ja valtakunnalliset ylioppilaskirjoitusten tulokset, N = 93 955), sekä lukioista v. 2017 kyselynä kerättyä kohorttiaineistoa (N = 802). Osatutkimuksissa II ja III käytettiin toista kohorttiaineistoja (N = 601), joka kerättiin kyselyllä Oulun lukioista v. 2018. Rekisteriaineistoon perustuvan osatutkimuksen mukaan ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan ainevalinta on yhteydessä Suomen yliopistoihin sisäänpääsyyn, ja kohorttitutkimustulosten perusteella valtaosa nuorista oli tietoisia matematiikan opintojen merkityksestä suhteessa jatko-opinto- ja urapolkuihin. Tutkimustulokset myös osoittivat, että yliopistojen koulutusalat ovat voimakkaasti sukupuolen mukaan eriytyneet, ja vaikka oppiainemieltymykset sekä matemaattinen ja kielellinen minäpystyvyys vaikuttavat lukiolaisen koulutusalakiinnostukseen, keskeisin koulutusala- ja urakiinnostusta selittävä tekijä oli opiskelijan sukupuoli. Tulokset myös osoittivat, että mikäli opiskelijat saavat lukiossa työelämätietoa monikanavaisesti, sillä on myönteinen vaikutus opiskelijan kiinnostukseen STEM-uria kohtaan. Väitöskirja tukee näkemystä, jonka mukaan nuoret tarvitsevat monikanavaista tietoa työelämän muuttuvista mahdollisuuksista ja tarvittavasta osaamisesta. Tietoisuutta sukupuolen ohjaavasta vaikutuksesta tulee nostaa vahvemmin esiin koulutuksessa ja ohjauksessa ja lukioiden työelämäyhteistyön käytänteitä tulee systematisoida ja kohdentaa niin, että nuoret voivat yhä tietoisemmin tehdä koulutus- ja uravalintojaan.