Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitettiin yhden kunnan varhaiserityisopettajien ajatuksia heidän työhönsä kohdistuneista muutoksista. Kyseisessä kunnassa lakkautettiin päiväkodeissa aiemmin toimineet erityisryhmät ja integroidut erityisryhmät ja kaikki lapset siirtyivät yhteisiin ryhmiin. Varhaiserityisopettajien työnkuva yhdenmukaistui konsultoivaksi, useamman päiväkodin ja ryhmän yhteiseksi opettajaksi. Varhaiserityisopettajien ajatuksia muutoksesta koottiin elektronisella kyselyllä. Sama kysely toistettiin kolmen vuoden aikana kolme kertaa. Vastauksia tulkittiin muutokseen ja kerronnallisuuteen liittyvien teorioiden kautta (Bruner 1986; Fullan 2001). Vastauksissaan varhaiserityisopettajat pohtivat tehtyjä ja meneillään olevia muutoksia ja ehdottivat ratkaisuja ongelmallisiksi kokemiinsa asioihin. Vastaajat kertoivat itsensä ja oman työnsä muutoksen kohteeksi eivätkä asemoituneet muutosprosessissa sen aktiivisiksi toteuttajiksi. He kuvasivat tapahtuneita muutoksia prosessina, jota he tarkastelivat sekä ulkoapäin, että omana sisäisenä muutosprosessinaan. Varhaiserityisopettajat yhdistivät muutokset inkluusioon ja inklusiiviseen kasvatukseen. Inkluusion he ymmärsivät lähinnä tukea tarvitsevien lasten oikeutena olla samoissa ryhmissä muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatusta he halusivat kehittää maltillisesti ja joustavia malleja etsien.

Abstract

This study focused on the thoughts about changes in the work of early childhood special education teachers in one Finnish municipality. In this district, all the special groups and integrated special groups that had been functioning as kindergartens were closed down, and the children were placed in regular groups. The teachers’ work profile changed to that of more consultative teachers shared by several kindergartens and groups. The early childhood special education teachers’ thoughts on change were collected with an electronic questionnaire repeated three times within a period of three years. The responses were interpreted through the theories of change and narrativity (Bruner, 1986; Fullan, 2001). In their responses, the early childhood special education teachers reflected on past and ongoing changes, suggesting solutions to issues they saw as problematic. They positioned themselves and their work as a target of change, and not as active actors in the process of change. They described the changes that had taken place as a process that they were considering both from the outside (the decisions were not theirs) and as their own internal thoughts about this process of change. The early childhood special education teachers associated the change with inclusion and inclusive education. They understood inclusion as the right of children with special needs to join the same groups as other children. They wanted to develop early childhood education in a composed manner, looking for flexible models.