Tiivistelmä

Tutkimuksen tarkoitus: Kuvailla mikroyrittäjien työterveyshuoltopalveluja sekä kokemuksia niiden järjestämisestä ja kehittämistarpeista.

Aineisto ja menetelmät: Kyselyaineistosta ristiintaulukoitiin työterveyshuoltopalvelut taustamuuttujien suhteen sukupuolittain. Tilastollista merkitsevyyttä mitattiin Χ² testillä. Mikroyrittäjien haastatteluaineisto (n=30) analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Aineistot kerättiin vuonna 2018.

Tulokset: Mikroyrittäjistä (N=1245) työterveyshuoltopalvelut itselleen oli järjestänyt 38 % naisista ja 56 % miehistä. Yrittäjien koulutustasolla, iällä tai koetulla terveydentilalla ei ollut tähän vaikutusta. Yrittäjät, jotka eivät pystyneet säännöllisesti maksamaan palkkaa itselleen, olivat harvemmin järjestäneet työterveyshuoltopalvelut. Mikroyrittäjät kokivat työterveyshuollon järjestämisen kalliina tai tarpeettomana. Palvelujen ei koettu huomioivan yrittäjyyden tai työn vaatimuksia. Myönteiset kokemukset liittyivät nopeaan hoitoon pääsyyn, hyvään ohjaukseen ja ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Ennaltaehkäisevien, yksilöllisten, yrittäjyyden ja työn vaatimukset huomioivien palvelujen kehittäminen ja tiedottaminen koettiin tärkeiksi.

Päätelmät: Mikroyrittäjille suunnatuissa työterveyshuoltopalveluissa tulee kehittää ennaltaehkäiseviä palveluja. Mikroyrittäjyyden vaatimusten ja aikutusten tuntemusta tulee lisätä koulutuksessa. Mikroyrittäjät tarvitsevat lisää tiedottamista työterveyshuoltopalveluista.

Abstract

Aim: To describe microentrepreneurs’ occupational health services (OHS) and microentrepreneurs’ experiences how OHS need to be developed.

Data and methods: The data of questionnaires was analyzed by using crosstabulations of OHS services with background variables separately by gender. Statistical significancy was measured by using Χ²-test. The interviews (n=30) were analyzed by using inductive content analysis. The data was collected in year 2018.

Results: Among microentrepreneurs (N=1245), 38 % of women and 56 % of men has OHS services. Education, age or perceived health had not effect on OHS. They who has not possibility to pay salary to themselves, has also more seldom OHS. The microentrepreneurs felt that OHS were expensive, that they had no any need for OHS services, and that OHS did not take into account the nature of entrepreneurship or the demands of entrepreneurs’ work. Positive experiences were related to quick access to OHS, good quality guidance and health promotion services. Development of individual, holistic health promotion services that take into account entrepreneurship and the demands of entrepreneurs’ work were considered important.

Conclusions: In microentreprenurs’ OHS, health promotion services need to be developed in future. Knowledge on demands and effects of entrepreneurship and entrepreneurs’ work should be increased in education of occupational health nurses. Microentrepreneurs need more information about OHS in future.