Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata sisällönanalyysin käyttöä suomalaisessa hoitotieteellisessä tutkimuksessa Hoitotiede-lehdessä. Lähestymistavaksi valittiin dokumenttianalyysi, ja aineisto kerättiin Hoitotiede-lehdessä julkaistuista artikkeleista vuosilta 2010–2021. Tutkimukseen valittiin kaikki artikkelit (n=115), joissa analyysimenetelmänä oli käytetty sisällönanalyysiä. Aineisto kerättiin analyysimatriisilla ja analysoitiin deduktiivisen sisällönanalyysin periaatteilla. Tulokset esitetään frekvensseinä ja prosentteina. Sisällönanalyysin käyttö oli yleisintä laadullisissa tutkimuksissa (66%). Tavallisin aineistonkeruumenetelmä oli haastattelu (40%). Yli kolmanneksessa (38%) artikkeleista ei ollut kirjattu otantamenetelmää. Useimmiten analyysimenetelmänä oli käytetty induktiivista lähestymistapaa (88%), ja analyysin kuvauksessa käytettiin pelkistämistä (80%) ja ryhmittelyä (64%). Noin kolmanneksessa artikkeleista ei mainittu analyysiyksikköä (29%) eikä esitetty suoria lainauksia (38%). Luotettavuuden arviointikriteereistä yleisimmin käytettyjä olivat uskottavuus (59%), vahvistettavuus (57%) ja siirrettävyys (52%). Suomalaisessa hoitotieteellisessä tutkimuksessa sisällönanalyysin käyttö on lisääntynyt. Käsitteiden käyttö, tulosten raportointi ja sisällönanalyysin luotettavuuden arviointi on selkeytynyt. Aineistonkeruu ammattilaisilta ja omaisilta on lisääntynyt. Induktiivisen sisällönanalyysin osuus on kasvanut. On tärkeää kiinnittää huomiota analyysiyksikön määrittelyyn ja luotettavuuden arviointikriteereiden systemaattiseen käyttöön.

Abstract The purpose of the study was to describe how content analysis is used in Finnish nursing science research in Journal of Nursing Science. Document analysis was chosen as the approach, and the data were collected from the articles published in Journal of Nursing Science in 2010–2021. All articles (n=115) where content analysis was used as the analysis method were selected for the study. The data were collected with an evaluation matrix and analyzed by using the principles of deductive content analysis. Results are presented in frequencies and percentages. The use of content analysis was the most common in qualitative studies (66%). The most common data collection method was interview (40%). More than a third (38%) of the articles had not recorded a sampling method. In most cases, an inductive approach was used as a method of analysis (88%), and reduction (80%) and grouping (64%) were used to describe the analysis. About a third of the articles didn’t mention the unit of analysis (29%) and didn’t provide direct citations (38%). The most common criteria for assessing trustworthiness were credibility (59%), confirmability (57%), and transferability (52%). The use of content analysis in Finnish nursing research has increased. The use of concepts, the reporting of results and the assessment of the trustworthiness of the content analysis have been clarified. The data collection from professionals and next of kin has increased. The share of inductive content analysis has increased. It is important to pay attention to definition of the analysis unit and the systematic use of trustworthiness assessment criteria.