Nykyisessä lukion äidinkielen opetuksessa on otettava huomioon kaksi muutossuuntaa: ylioppilastutkinnon muuttuminen sähköiseksi vaiheittain vuodesta 2016 lähtien ja toisaalta se, että lukioon tulevilla nuorilla vain kolmasosalla on hyvät tai erinomaiset äidinkielen taidot. Äidinkielenopetuksen tulisi olla motivoivaa ja teknologialla tuettua, jotta lukion aikana saavutettaisiin jatko-opintoja varten riittävät taidot sekä äidinkielessä että opiskeluun käytettävän teknologian käytössä.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää wiki-sovelluksen mahdollisuuksia motivaation ja itsesäätelytaitojen tukemiseen lukion äidinkielen opiskelussa. Tutkimuksella haettiin vastauksia kahteen kysymykseen: miten wiki-ympäristön integrointi on yhteydessä oppimisen motivaatioon ja itsesäätelytaitoihin ja miten eri tavoin äidinkielen opiskeluun motivoituneet ja minäpystyvyydeltään erilaiset opiskelijat käyttävät wikiä oppimisessaan.

Tutkimuksen teoreettisena taustana on Zimmermannin (2000) teoria itsesäätelytaidoista. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisesti, ja aineistona olivat monivalintakyselyn tulokset, wiki-ympäristön lokitiedot ja haastattelut. Aineisto kerättiin pohjoispohjanmaalaisen maaseutulukion yhden opetusryhmän äidinkielen kurssilta ja tutkimukseen osallistui 17 opiskelijaa. Kurssin alussa opiskelijat vastasivat motivaatiota ja oppimisstrategioita mittaavaan MSLQ-kyselyyn. Kyselyn tilastollisen analyysin avulla opiskelijajoukko jaettiin kolmeen ryhmään sen perusteella, millaiset tulokset he saivat kolmessa tärkeimmässä oppimistuloksiin vaikuttavassa ominaisuudessa: oppimisorientaatiossa, kiinnostuneisuudessa ja minäpystyvyydessä. Nämä ryhmät nimettiin Epäilijöiksi, Tekijöiksi ja Innokkaiksi. Kurssin opiskelun jälkeen tehtiin puolistrukturoitu haastattelu. Haastatteluaineiston wikin käyttöä koskevat kommentit, yhteensä 94, analysoitiin litteroinnin jälkeen sisällöllisesti kolmeen pääluokkaan: emotionaaliset tuntemukset, oppimisen strategiat ja wikin affordanssit.

Haastatteluaineistossa kuvattiin eniten oppimisen strategioita (43 %), toiseksi eniten emotionaalisia tuntemuksia (30 %) ja kolmanneksi affordansseja (26 %). Ryhmien väliset erot tulivat esiin oppimisen strategioiden ja wikin affordanssien kuvauksissa. Innokkaat ja Tekijät kuvasivat ryhmän oppimisen strategioita kaksi kertaa niin paljon kuin Epäilijät, samoin Tekijät kuvasivat wikin affordansseja huomattavasti Epäilijöitä enemmän. Emotionaalisten tuntemusten kuvauksissa ei ollut ryhmien välillä merkittäviä eroja, ja kaikki ryhmät kuvasivat hieman enemmän positiivisia tuntemuksia kuin negatiivisia. Lokitietojen perusteella wikiä käytti Tekijät-ryhmään kuuluvat opiskelijat eniten, sen sijaan Epäilijät-ryhmän kaksi opiskelijaa ei käyttänyt wikiä omilla tunnuksillaan lainkaan. Eniten ja vähiten wikiä käyttäneiden välillä erot olivat suuret.

Wikin käyttöön liittyvistä emotionaalisista tuntemuksista tuli esiin yhteyksiä oppimisen motivaation. Aluksi wikin käyttö herätti kiinnostuneisuutta ja opiskelun edetessä emotionaaliset tuntemukset olivat yhteydessä suoritusorientaatioon. Wikiin liittyvät oppimisen strategiat olivat yhteydessä itsesäätelytaidoista oman ja ryhmän työn tarkkailuun ja kontrollointiin. Samoin wikissä näkyvien töiden tutkiminen tuki yksilöllistä oppimista ja ryhmän tiedonrakentelua.

Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää kehitettäessä teknologialla tuettua lukio-opetusta, sillä tutkimuksessa tuli esiin tarkempaa tietoa siitä, miten erilaiset oppijat toimivat wiki-ympäristössä. Motivaatiota ja itsesäätelytaitoja voidaan vahvistaa osoittamalla, miten wikin ominaisuudet — keskustelumahdollisuus, tekstien muokattavuus ja töiden julkisuus — tukevat oppimista. Eri tavoin opiskeluun motivoituneet opiskelijat tarvitsevat erilaista tukea wikin käytössä.