Tiivistelmä. Luku- ja kirjoitusvaikeuksia esiintyy yleisesti Suomen kouluissa. Luokanopettaja kohtaa oppilaan lukivaikeuden usein lukemaan opettamisen yhteydessä. Luokanopettajalta vaaditaan erityispedagogista osaamista ja tietämystä havaitakseen lukivaikeudet omassa luokassaan. Lisäksi opettajan tulee osata tukea yksilöllisesti oppilaita heidän tarpeidensa mukaan. Lukemaan ja kirjoittamaan opettamisen menetelmiä on lukuisia ja kaikissa on hyvät ja huonot puolensa. Menetelmiä voi käyttää toisen menetelmän tukena tai rinnalla. Luokanopettajan on siis hyvä tutustua ja kokeilla erilaisia menetelmiä. Näin hänelle kehittyy kokemuksen kautta toimiva oma tapa opettaa lukemista ja kirjoittamista.

Tutkimuksen viitekehyksessä tarkastellaan lukemaan ja kirjoittamaan oppimista sekä opettamista. Viitekehyksessä paneudutaan luku- kirjoitustaidon rakentumiseen ja yleisiin lukemaan ja kirjoittamaan opettamisen menetelmiin. Viitekehyksessä selvitetään myös lukivaikeuden esiintyvyyttä sekä millä tavalla lukivaikeutta voidaan määritellä. Viitekehyksessä tarkastellaan lukivaikeuden syitä ja ennaltaehkäiseviä toimia sekä erilaisia tukitoimia, kuten ympäristön merkitystä, kuntouttamista ja harjoittamista sekä arvioinnin merkitystä lukivaikeuksisen oppilaan tukemiseen. Kolmiportainen tukijärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2011, mikä auttaa opettajan työtä oppimisvaikeuksien kartoittamisessa ja tukitoimien järjestämisessä.

Tutkimuksen empiirisessä osassa tutkitaan lukivaikeuksisen lapsen lukemaan opettamista opettajien kokemana. Tutkimus toteutettiin sähköisenä lomakehaastatteluna ympäri Suomen. Kohdejoukko muodostui 13 ensimmäisen luokan luokanopettajista. Kyselylomake sisälsi 19 kysymystä, joista 15 oli avoimia kysymyksiä. Aineistoa analysoitiin pelkistämällä keskeinen sisältö, josta etsittiin samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia ja lopuksi muodostettiin luokkia, joita verrattiin aiempiin tutkimuksiin.

Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus, jonka tutkimusotteena on fenomenografinen tutkimus. Fenomenografia tutkii ihmisen käsityksiä ja ymmärryksen muodostumista henkilön oman elämäntodellisuuden kautta. Tutkimuksen analyysitapa on teoriaohjaava sisällönanalyysi. Teoriaohjaava sisällönanalyysi etenee lähtökohdiltaan aineiston ehdoilla. Tutkimuksen luotettavuutta lisää kahden tutkijan yhteistyö ja tutkimuksen analyysin tarkka kuvaaminen.

Tutkimustulokset osoittivat, että opettajat valitsevat käyttämänsä lukemaan opettamisen menetelmän useimmiten siksi, että se sopii kaikille oppilaille pienin muutoksin ja siksi, että se on tuttu ja helppokäyttöinen. Tulokset osoittivat, että opettajat kokivat käyttämänsä menetelmän sisältävän sekä hyviä että huonoja puolia, mutta eivät kuitenkaan ole aikeissa vaihtaa menetelmää. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että opettajat tukevat lukivaikeuksista lasta muun muassa eriyttämällä oppimateriaaleja ja opetusta, tukiopetuksella tai oppilaan saamalla erityisopettajan tuella. Aineistosta nousi esiin opettajien pyrkimys joko omatoimisesti tai koulutuksien tai kurssien avulla saamaan tietoa lukivaikeudesta, jotta keinot oppilaan tukemiseksi tehostuisivat. Kaikki tutkimukseen osallistuneet opettajat toivoivat lisätukea lukivaikeuksisen oppilaan lukemaan opettamiseen. Opettajat kokivat pääsääntöisesti, että kolmiportainen tukijärjestelmä on hyödyllinen ja tuo avun lukivaikeuksien oppilaan ulottuville. Tutkimustuloksista nousee esiin opettajien monipuoliset työtavat ja muodot lukivaikeuksisen oppilaan lukemisen tukemiseksi. Yhtä tiettyä työmuotoa ei ilmene aineistossa, mutta yleisesti korostuu kannustamisen ja motivoinnin tärkeys, mikä näkyi palkitsemisena ja tietotekniikan käyttönä. Tutkimustulokset osoittavat, että osa opettajista arvioi lukivaikeuksista oppilasta samoin kriteerein kuin muitakin. Suurin osa kuitenkin eriyttää myös arviointia.