Tutkielman kohteena on Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston musiikkiosaston kevyen musiikin nuottiaineisto. Kokoelmaa tutkittiin sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin menetelmin, jotka täydensivät toisiaan tuoden tutkimukseen erilaisia näkökulmia. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää erityyppisten nuottien määrällistä esiintymistä Oulun kokoelmassa, nuottien lainauskäyttöä sekä kokoelman historiallista edustavuutta. Laajemman kokonaiskuvan saamiseksi suoritetaan vertailua Jyväskylän, Kööpenhaminan ja Rovaniemen kaupunginkirjastojen nuottikokoelmiin. Lisäksi tutkitaan lainatuimman nuottiaineiston erityispiirteitä Oulun kaupunginkirjastossa.

Tutkimusmenetelminä toimivat tilastomenetelmä, lainaustutkimus, käyttöfaktorit, listamenetelmä, benchmarking sekä lainatuimpien nuottien laadullinen analyysi. Tilastomenetelmällä tutkitaan koko Oulun kaupunginkirjaston kevyen musiikin nuottikokoelman koostumusta. Lainaustutkimus kohdistuu satunnaisotannalla valittuun noin tuhannen nuottinimekkeen joukkoon, joka toimii myös käyttöfaktorien laskemisen havaintojoukkona. Lisäksi Oulun kaupunginkirjaston nuottikokoelman historiallista edustavuutta tutkitaan listamenetelmällä ja tuloksia vertaillaan kolmen muun kirjaston nuottikokoelmiin benchmarkingin avulla. Laadullisella analyysillä eritellään kokoelman eri osa-alueiden tyypillisiä piirteitä, erityisen kiinnostuksen kohdistuessa lainatuimpaan aineistoon.

Tutkimuksen tulokset osoittavat että nuottiaineiston lainauskäyttö on melko tasaista. Yli kymmenen vuotta kokoelmassa olleiden nuottien lainamäärät alkoivat selvästi laskea. Kysyntä ei kohdistu uutuusaineistoon niin voimakkaasti kuin kirja-aineistossa. Eri instrumenteille suunnattujen nuottien kirjastokäytössä havaittiin hyvin merkittäviä eroja. Myös Oulun kaupunginkirjaston nuottiaineiston sisältö vaihteli erittäin paljon sen mukaan minkä instrumentin aineisto oli kyseessä. Kaikkien genrejen nuotit kiersivät kohtuullisen hyvin lainauskäytössä, laulelmamusiikkia lukuun ottamatta.

Steadysellereitä löytyi eniten kitaralle suunnattujen rock- ja heavynuottien joukosta. Bestsellereiksi luokiteltavia nuotteja havaittiin paljon myös pop-, blues-, soul- ja viihdemusiikin aineistosta. Fastsellereitä havaittiin eniten pop- ja soulnuoteissa. Listatutkimuksen perusteella kokoelman historiallista edustavuutta voitaisiin parantaa hankkimalla vanhoja populaarimusiikin nuotteja 1910-luvulta 1940-luvulle, sekä lisää blues-, soul-, viihde-, country- ja folkmusiikin nuotteja näiden genrejen tunnetuilta klassikkoartisteilta. Lainatuimmat nuotit olivat tyypillisesti pop- ja rockmusiikin kokoelmanuotteja, ylivoimaisesti suosituimman kohdeinstrumentin ollessa kitara. Lainatuimmista nimekkeistä lähes kaikki olivat alkuperältään yhdysvaltalaista, iso-britannialaista tai suomalaista musiikkia.

Tulevaisuudessa asiakkaiden profilointi on hyödyllinen keino saada lisää tietoa kokoelman käytöstä. Nuottikokoelman kehittämisen kannalta olisi kiinnostavaa tietää tarkemmin asiakaskunnan koostumuksesta ja heidän tiedontarpeistansa. Näihin seikkoihin voidaan hakea vastauksia haastattelututkimuksen avulla.