Diplomityön aiheena on Kalajoella sijaitsevan funktionalistisen osuuskaupparakennuksen restaurointi- ja uudelleenkäyttösuunnitelma. Rakennuksen on suunnitellut Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) rakennusosasto vuonna 1939. Työ sisältää kirjallisen osuuden, joka käsittelee Kalajoen Osuuskaupan historiaa ja sen vaiheita, sekä lisäksi katsauksen SOK:n ja Kulutusosuuskuntien Keskusliiton rakennusosastojen funktionalistisen aikakauden suunnitelmiin ja tuotantoon. Työn suunnitelmaosuus on Kalajoen osuuskaupparakennuksen käyttötarkoituksen muutos- ja restaurointisuunnitelma.

Osuusliike oli aikanaan standardisoinnin ja rationalismin uranuurtaja sekä valtion jälkeen suurin rakennuttaja. SOK:n ja KK:n rakennusosastojen keskinäinen kilpailu nosti myymälärakennusten arkkitehtuurin tasoa. Erityisesti SOK:n rakennusosaston suunnittelemat funktionalistiset tyyppimyymälät Erkki Huttusen johdolla toivat valkoisen funkisarkkitehtuurin koko kansan tietoisuuteen.

Olen tutkinut työssäni osuusliikkeiden rakennusosastojen vaiheita, arkkitehtonista tyyliä sekä niiden eroja. SOK:n rakennusosasto suunnitteli 1920–40-luvuilla kymmeniä funktionalistisia myymälöitä ympäri Suomea sekä lukuisia suurempia tuotantolaitoksia. Myymälöiden tunnuspiirteitä olivat systemaattisuus, koruttomuus, järjestys, hygienia ja rationaalisuus. Kalajoen Osuuskauppa on tärkeä osa jäljelle jääneistä funkismyymälöistä.

Kaupankäynti Kalajoen Osuuskaupassa päättyi vuonna 1999 josta lähtien rakennus on ollut tyhjillään. Rakennus on suojeltu ja se sijaitsee hyvin näkyvällä paikalla Kalajoen keskustan tuntumassa. Paikalla on myös pitkä historia kaupankäynnin osalta ja vanha osuuskaupparakennus kuuluukin olennaisena osana Kalajoen maisemaan. Rakennuksen arvon ja tärkeän sijainnin vuoksi omistajan toiveena on restauroida rakennus uuteen käyttöön.

Suunnitelmassa rakennukseen sijoitetaan ensimmäiseen kerrokseen majoitustilat ja toisen kerroksen tiloista kunnostetaan ravintola. Kalajoella ei tällä hetkellä ole lainkaan majoitustoimintaa, joten tiloille olisi kysyntää. Yläkerran tilat ovat aikaisemmin toimineet ravintola Kultakalan tiloina, ja tilojen palauttaminen ravintolaksi on hyvin luontevaa.

Rakennuksen historiaa on selvitetty alkuperäispiirustusten, kirjallisen aineiston ja vanhojen valokuvien sekä pintaväritutkimuksen perusteella. Restaurointisuunnitelma perustuu niistä saatuihin historiatietoihin ja suunnitelmassa on pyritty vaalimaan alkuperäisiä arkkitehtonisia arvoja sekä pyritty poistamaan myöhemmin tehtyjä muutoksia.