Oppikirjoilla on suuri merkitys peruskoulussa. Sekä opettajat että oppilaat pitävät oppikirjoja auktoriteettiasemassa ja jotkut opettajat suunnittelevat kurssiopetuksen opetussuunnitelman sijaan oppikirjojen perusteella.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaisia suomalaisuuden diskursseja oppikirjoissa tuotetaan. Lisäksi tutkitaan sisällönanalyysin keinoin sitä, millainen Suomi on alueena ja millaisen kuvan oppikirjat antavat maahanmuuttajasta. Tutkimuksen aineistona on kahdeksan maantiedon yläkoulun oppikirjaa. Oppikirjojen sisältöä verrataan kirjallisuuteen ja opetussuunnitelmaan.

Yleisin oppikirjoissa esiin tuleva maisemapiirre on metsä. Se tulee ilmi sekä kuvissa että tekstissä. Myös asutusta ja vesistöjä kuvataan paljon. Oppikirjojen kuvien perusteella Suomessa on useimmiten kesä ja sää on aurinkoinen. Karttojen antaman mielikuvan mukaan Suomi on osa Eurooppaa ja Pohjolaa, mutta Venäjä ei ole läheinen Suomen kanssa.

Oppikirjoissa esiintyviä suomalaisuuden diskursseja ovat hyvinvoiva suomalainen, luonnonläheinen suomalainen, menestyvä mies, sivusta seuraava nainen ja väritön suomalainen. Diskurssien mukaan miesten ja naisten roolit työelämässä ja perheessä eroavat toisistaan suuresti, mikä on ristiriidassa opetussuunnitelman kanssa. Romanit ja maahanmuuttajat jäävät diskurssien ulkopuolelle. Maahanmuuttajakuva on yksipuolinen ja toiseutettu suomalaisessa yhteiskunnassa oppikirjojen mukaan.

Oppikirjojen kuvaama suomalainen yhteiskunta vastaa suurelta osin aiempia tutkimuksia ja alan kirjallisuutta. Vähemmistöjä ja sukupuolia kuvataan epätasa-arvoisesti. Oppikirjojen käyttö vaatiikin sekä oppilaalta että opettajalta lähdekriittisyyttä. Tulevaisuudessa oppikirjojen tekijöiden olisi hyvä kiinnittää huomiota opetussuunnitelman noudattamiseen ja lukijaposition antamiseen kaikenlaisille lukijoille kulttuuritaustasta riippumatta.