This study examines the instructing of standardized physical fitness assessment in a mobile environment. The main focus of this research was to determine if the fitness tests can be performed with correct techniques with the aid of a mobile application. Different types of visual aids, instructions and mobile devices were evaluated and compared in relation to usability and prevalence of errors. A prototype of a mobile fitness assessment application, My Energy Test, was used in a 2 x 2 x 3 between-subjects user study with a total of 72 participants. Data was gathered using a postquestionnaire and recording user tests. The questionnaire measured the perceived usability, and video recordings were analyzed for deviations, i.e. errors, from the correct test techniques. Main findings show that the device used did not have an effect on the perceived usability, but influenced the quantity of errors made. Moreover, it was found that audio and text instructions were perceived with equal usability with each other. The visual aid used had a statistically significant effect on the perceived usability score with video and picture series being rated more favorably compared to animation. The best combination of least amount of errors and perceived usability was observed when either video or picture series visual aid was combined with text instructions.

It was concluded that standardized physical fitness tests can be carried out with sufficient correctness without the help of a professional instructor.

Tämä tutkimus tarkastelee standardoitujen kuntotestien ohjeistusta mobiiliympäristössä. Tutkimuksen pääpaino oli selvittää voiko kuntotestit suorittaa oikeilla tekniikoilla mobiilisovelluksen avulla. Eri visuaalisia apukeinoja, ohjeistuksia ja mobiililaitteita arvioitiin ja vertailtiin käytettävyyden ja virheiden esiintymisen suhteen. My Energy Test -kuntotestisovelluksen prototyyppiä käytettiin 2 x 2 x 3 kohteiden välisessä käyttäjätutkimuksessa, jossa oli kokonaisuudessaan 72 osallistujaa. Tietoa kerättiin kyselyllä käyttäjätestauksen jälkeen sekä videokuvaamalla käyttäjätestejä. Kysely mittasi koettua käytettävyyttä, videotallenteet analysoitiin poikkeamien, eli virheiden, testien oikeista suoritustekniikoista varalta. Tutkimuksen päälöydökset osoittavat, että käytetyllä mobiililaitteella ei todettu olevan vaikutusta koettuun käytettävyyteen, mutta se vaikutti tehtyjen virheiden lukumäärään. Lisäksi todettiin, että ääni- ja tekstiohjeistuksen koetussa käytettävyydessä ei ollut eroa. Visuaalisella apukeinolla oli tilastollisesti merkittävä vaikutus koetun käytettävyyden tulokseen; video ja kuvasarja arvioitiin animaatiota paremmiksi. Vähimpien virheiden ja käytettävyyden paras yhdistelmä havaittiin, kun video tai kuvasarja yhdistettiin tekstiohjeistukseen.

Tutkimuksen tulosten perusteella pääteltiin, että standardoituja kuntotestejä on mahdollista suorittaa riittävällä moitteettomuudella ilman ammattilaisohjaajaa.