Tutkielman tavoitteena on selvittää OMXH 25 -indeksiin kuuluvien yritysten hallituspiirteiden vaikutuksia ylimmän johdon eri palkkiokomponentteihin. Tutkielmaa varten on siis valittu aikaisempien tutkimusten perusteella relevantteja hallituspiirteitä muuttujiksi ja tutkielman empiirisessä osassa niiden vaikutuksia testataan sekä toimitusjohtajan että muun ylimmän johdon palkkiokomponenttien suhteen. Tutkimuskysymykset/-ongelmat on asetettu seuraavalla tavalla:

(1) Miten erilaiset hallituspiirteet sekä sen rakenne vaikuttavat ylimmän johdon palkkiojärjestelmiin?

(2) Minkälainen palkkiojärjestelmä yrityksen tulisi ylimmälle johdolleen asettaa parantaakseen yrityksen kannattavuutta?

Näistä jälkimmäinen kysymys kannattavuuteen liittyen on olennainen, sillä regressiomallin ensimmäisessä osassa testataan yritystekijöiden vaikutuksia johdon palkkioihin.

Tutkielman päätutkimusmenetelmänä toimii lineaarinen useamman muuttujan regressioanalyysi, jonka lisäksi muuttujien välistä korrelaatiota havainnollistetaan korrelaatioanalyysin avulla. Myös tutkimusaineiston perusteella tehdään kuvaus aineistosta ja sen tilastollisista tunnusluvuista. Regressioanalyysi suoritetaan kahdessa vaiheessa niin, että ensin selittävinä muuttujina toimivat yrityksen kokoon (liikevaihto ja henkilöstön määrä) ja kannattavuuteen (ROI ja ROE) liittyvät kontrollimuuttujat. Tämän jälkeen toisessa vaiheessa mukaan liitetään tutkimuksen keskiössä olevat hallitus piirteet selittäviksi muuttujiksi. Tutkimusaineisto on kerätty hyödyntäen yritysten toimintakertomuksia, tilinpäätöksiä ja muita julkisia selvityksiä, joista yritysten palkkioihin ja hallituspiirteisiin liittyvät tiedot on kerätty vuosilta 2014–2016.

Yksittäisistä hallituspiirteistä suurimpia koko ylimmän johdon palkkioihin vaikuttavimpia tekijöitä olivat riippumattomuus, hallituksen koko sekä naisten osuus hallituksesta. Näistä kaksi ensimmäistä tukee aiempia tutkimuksia ja niiden tuloksia, mutta naisten osuuteen liittyen aiemmat tutkimukset olivat lopputuloksiltaan hyvin ristiriitaisia. Kuitenkin tutkielmassa käytettyjen tilastollisten menetelmien perusteella voidaan sanoa, että hallituspiirteiden yhteisvaikutus selittää yksittäisiin muuttujiin verrattuna johdon palkkiota huomattavasti kattavammin.

Tutkimustuloksia voisi mielestäni hyödyntää jonkinlaisessa yrityskonsultointiin liittyvässä työssä, jonka avulla yrityksillä olisi mahdollisuus optimoida hallitusrakenteensa mahdollisimman tehokkaaksi. Tutkimustulokset voidaan yleistää koskemaan OMXH 25 -indeksin yritysten kanssa samankaltaisia yrityksiä ja niiden hallituksen ja palkkioiden välisiä korrelaatioita.