Tiivistelmä. Aurinkokello oli 1500–1700-luvun tieteiden tutkituin ja yhteiskunnan symbolisin esine. Tämä aikakaudellaan keskeinen esine on kuitenkin jäänyt lähes huomiotta maailmankuvaa ja aikakäsitystä koskevassa tutkimuksessa. Pitkän käyttöajan esineenä aurinkokellojen kautta on mahdollista tarkastella muutoksia maailmankuvassa, yksilökäsityksessä, tieteissä ja aikakäsityksessä. Suensaaren aurinkokello osoittaa, miten aurinkokellojen kautta voidaan tutkia varhaismodernin Tornion asukkaiden maailmankuvan muutosta. Aurinkokellojen kautta näkyy mm. kuinka yksilökeskeisyyden lisääntyessä ja aseman osoittaminen korostuu, aika muuttuu henkilökohtaisemmaksi ja lopulta keinotekoiseksi. Tutkimus tarkastelee myös varhaisten julkisten kellojen merkitystä ja suhdetta aurinkokelloihin.

Tutkimuksen ytimessä on Tornion Suensaaresta löydetty hiekkakivinen tähtiaurinkokello. Kello on todennäköisesti valmistettu Groningenissa, Hollannissa, missä on ulkonäöltä, että kellon toimintaperiaatteilta vastaavia kelloja edelleen. Malli on erittäin harvinainen ja rajoittuu ko. alueelle. Suensaaren kello on kuitenkin näitä kelloja vanhempi, ollen luultavasti 1500–1600-luvun alusta. Tornion korkeudelle päätyessään kello on mahdollisesti ollut jo vanha ja se on muokattu alueelle sopivaksi. Tähtiaurinkokellon kulkeutuminen Tornioon liittyy todennäköisesti Könkään ruukin saksalais-hollantilaisten omistajien Jacob ja Abraham Reenstierna-Momman toimintaan. On mahdollista, että juuri tämä tähtikello aikanaan seisoi heidän kartanonsa puutarhassa. Viimeistään ennen isonvihan alkua aurinkokello todennäköisesti päätyi Suensaaren maaperään ja säästyi tuhoilta palaen kaupungin mukana ja hautautuen maan alle.

Suensaaren aurinkokello on osa aikakauden kulttuuria, jota kulkeutui varhaisen eurooppalaisen kolonisaation mukana. Kauppiaat käyttivät kotimaansa kulttuurisia elementtejä luoden hybriditilan uusille asuinsijoille niin Könkäällä kuin Kapkaupungissa. Samalla tavoin kruunun vaatima kaupunkitila Tornion keskustassa edusti samaa mallia koneellisine kelloineen kuin muutkin kaupungit tuolla aikakaudella. Tähtiaurinkokello kertoo aikakaudelle tyypillisten symbolien ja arvojen kulkeutumisesta ja käytöstä Torniossa. Se kertoo myös varhaismodernin globalisaation ulottumisesta napapiirin tuntumaan alueelle, joka tarkasteluaikakaudella oli kaikkea muuta kuin syrjäseutua.