Abstrakt. I denna pro gradu-avhandling studerar vi uppgiftstyper i två läroböcker som används i svenskundervisningen i årskurs sex. Vi jämför uppgifterna med de inlärningssätt som sjätteklassisterna själva favoriserar och med den gällande läroplanen. Vi studerar också vilken av böckerna möjligen motsvarar elevernas preferenser och läroplanens rekommendationer bättre, och vilka likheter och skillnader som finns mellan böckerna. Materialet i avhandlingen består av läroböckerna Megafon 1 och Hallonbåt 1‒2 och ett enkätundersökningsmaterial. För att begränsa materialet har vi lämnat läroböckernas digitala material utanför analysen. Enkätundersökningen genomfördes år 2015 och besvarades av 107 sjätteklassister på två lågstadier i olika delar av Finland. Ur en omfattande enkät valde vi en fråga där det frågades på vilka sätt eleverna helst studerar främmande språk. Analysen är en kombination av kvantitativ och kvalitativ analys. Enkätundersökningsmaterialet behandlar vi kvantitativt. Med läroböckerna använder vi klassificering. Grunden för klassificeringen är svarsalternativen i enkäten, och utöver dessa skapar vi egna kategorier på grund av uppgifterna i böckerna. När vi jämför böckerna med varandra, med läroplanen och med elevsvaren, kombinerar vi flera olika analyssätt. Vi refererar allmän teori om läsförståelse, skrivning, hörförståelse, tal och multimedia. Därefter behandlar vi språkinlärning och motivation, ett barns självkännedom och språkutveckling samt svenskan i Finland. Jämförelsen mellan böckerna visar att Megafon innehåller nästan 30 % fler uppgifter än Hallonbåt. Annars är böckerna mycket lika varandra; de innehåller mest traditionella uppgifter såsom skrivning och läsning, som betonas i Megafon även mer än i Hallonbåt. Hallonbåt däremot innehåller fler lyssna och repetera-uppgifter samt videor. I grunderna för läroplanen definieras nivån som eleven senast i slutet av sjätte klass ska nå på olika språkliga delområden för att få betyg åtta. I kommunikation ska nivån vara A1.2 och i textproduktion något lägre, A1.1. Ändå innehåller läroböckerna ungefär två gånger så många skrivuppgifter som samtalsuppgifter. Läroplanen uppmuntrar till att använda digitala hjälpmedel och Internet. Hallonbåt gör detta lite mer än Megafon. Det är ändå viktigt att komma ihåg att vårt beslut att lämna ut böckernas digitala material påverkar resultatet särskilt på detta område. Alla svarsalternativ i enkätundersökningen var relativt populära. De inlärningssätt som innehåller multimediainlärning betonades ändå i elevsvaren men böckerna innehåller ytterst få multimediauppgifter. Enligt vår undersökning motsvarar ingen av böckerna elevsvaren avsevärt bättre. Det räcker inte med pappersböckerna som undervisningsmaterial om läraren vill beakta elevernas preferenser i undervisningen. Speciellt multimediamaterial behövs mycket mer än böckerna kan erbjuda. Därtill behövs fler samtalsuppgifter eftersom under 10 % av uppgifterna i böckerna innehåller samtal på främmande språk.Tiivistelmä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkimme kahta ruotsinopetuksessa kuudennella luokalla käytettyä oppikirjaa ja niiden tehtävätyyppejä. Vertaamme tehtäviä kuudesluokkalaisten itsensä suosimiin oppimismenetelmiin sekä nykyiseen opetussuunnitelmaan. Tutkimme myös, kumpi kirjoista mahdollisesti vastaa paremmin oppilaiden mieltymyksiä ja opetussuunnitelman suosituksia, ja mitä yhtäläisyyksiä ja eroja kirjojen välillä on. Tutkimuksen aineistona ovat oppikirjat Megafon 1 ja Hallonbåt 1‒2 sekä kyselytutkimusaineisto. Aineiston rajaamiseksi analyysin ulkopuolelle jätettiin oppikirjojen digitaalinen materiaali. Kyselytutkimus tehtiin vuonna 2015 ja siihen vastasi 107 kuudesluokkalaista kahdesta eri alakoulusta eri puolilta Suomea. Laajasta kyselystä valittiin tähän tutkimukseen kysymys, jossa kysyttiin, millä tavoilla vastaajat opiskelevat vierasta kieltä mieluiten. Analyysi on yhdistelmä määrällistä ja laadullista analyysia. Kyselytutkimusaineiston käsittelemme määrällisesti. Oppikirjojen kohdalla käytämme menetelmänä luokittelua. Luokittelun pohjana ovat kyselytutkimuksen vastausvaihtoehdot, ja näiden lisäksi käytämme kirjojen tehtävien perusteella itse luomiamme luokkia. Kun vertailemme kirjoja toisiinsa, opetussuunnitelmaan ja oppilasvastauksiin, yhdistelemme useita analyysitapoja. Referoimme yleistä teoriaa luetunymmärtämisestä, kirjoittamisesta, kuullunymmärtämisestä, puhumisesta ja multimediasta. Tämän jälkeen käsittelemme motivaatiota kielenoppimisessa, lapsen itsetuntemusta ja kielellistä kehitystä sekä ruotsin kieltä Suomessa. Oppikirjojen vertailu osoittaa, että Megafon sisältää lähes 30 % enemmän tehtäviä kuin Hallonbåt. Muutoin kirjat ovat paljon toistensa kaltaisia; ne sisältävät eniten perinteisiä tehtäviä kuten kirjoittamista ja lukemista, jotka painottuvat Megafonissa vielä enemmän kuin Hallonbåtissa. Hallonbåt taas sisältää hieman enemmän kuuntele ja toista -tehtäviä sekä videoita. Opetussuunnitelman perusteissa määritellään taitotaso, joka oppilaan tulisi saavuttaa 6. luokan loppuun mennessä kielen eri osa-alueilla arvosanaa kahdeksan varten. Vuorovaikutuksessa toimimisessa taitotasovaatimus on A1.2, tekstien tuottamisessa hieman matalampi eli A1.1. Oppikirjat kuitenkin sisältävät noin kaksinkertaisen määrän kirjoitustehtäviä keskustelutehtäviin verrattuna. Opetussuunnitelma kannustaa käyttämään digitaalisia apuvälineitä ja Internetiä. Hallonbåt vastaa tähän hieman Megafonia paremmin. Tulee kuitenkin muistaa, että kirjojen digitaalisen materiaalin jättäminen analyysin ulkopuolelle vaikuttaa tulokseen erityisesti tällä osa-alueella. Kyselytutkimuksen kaikki vastausvaihtoehdot olivat melko suosittuja. Multimediaoppimista sisältävät tavat kuitenkin painottuivat oppilaiden vastauksissa, kun taas kirjat sisältävät hyvin vähän multimediatehtäviä. Tutkimuksemme perusteella kumpikaan kirjoista ei vastaa oppilasvastauksia merkittävästi toista paremmin. Kirjat eivät yksin riitä oppimateriaaliksi, jos opettaja haluaa ottaa oppilaiden mieltymykset huomioon opetuksessa. Erityisesti multimediamateriaalia tarvitaan paljon enemmän kuin paperiset kirjat tarjoavat. Lisäksi tarvitaan lisää keskustelutehtäviä, sillä alle 10 % kirjojen tehtävistä sisältää keskustelua vieraalla kielellä.