Tiivistelmä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan julkisuudessa esitettyjä näkemyksiä siitä, kuinka uusliberalismi on vaikuttanut suomalaisten yliopistojen aatteisiin ja toimintaan. Tutkimuksessa analysoidaan retorisella diskurssianalyysilla aihetta käsitteleviä kantaaottavia lehtikirjoituksia, jotka on julkaistu vuosien 2000–2018 aikana. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: millaisia diskursseja tuotetaan uusliberalismin vaikutuksista suomalaisten yliopistojen aatteisiin ja toimintaan sekä miten näihin liittyviä näkemyksiä argumentoidaan.

Tutkimusaihetta voidaan pitää ajankohtaisena, sillä uusliberalistiset aatteet ovat vaikuttaneet jo vuosikymmenten ajan sekä Suomessa että maailmalla. Maailmanlaajuisesti ne ovat näkyneet 1980-luvulta lähtien organisaatioihin ja yksilöihin kohdistettuina tehokkuusvaatimuksina, kun taas Suomessa uusliberalistisia aatteita on voitu havaita erityisesti 1990-luvulla, kun esimerkiksi tutkijoilta on vaadittu tulosvastuullisuutta, kansainvälistymistä ja tehokkuutta. Tämän suuntaiset vaatimukset ovat vain kasvaneet 2000-luvulle tultaessa, kun yliopistoilta on edellytetty entistä nopeampaa ja joustavampaa reagointia ympäristönsä muutoksiin sekä tarpeellisuutensa jatkuvaa todistamista. Tämän voidaan taas ajatella herättävän ihmisten keskuudessa monenlaisia, yliopistojen uusliberalistiseen kehitykseen liittyviä näkemyksiä, joista saatua informaatiota voidaan pitää arvokkaana palautteena yliopistolaitoksen kehittämisen näkökulmasta.

Tutkimuksen mukaan on löydettävissä neljä diskurssia, joissa esiintyy yliopistojen uusliberalistisia aatteita ja toimintamalleja puolustavia ja vastustavia argumentteja; ajan henki -, humanistinen-, kilpailukyky- sekä perinteinen yliopisto -diskurssi. Näistä ajan henki - ja humanistinen diskurssi ovat kaikista vahvimpia. Ajan henki -diskurssissa kuvataan yliopistojen uusliberalistista kehitystä ajankohtaisena ja jopa väistämättömänä asiana, mikä herättää diskurssissa monenlaisia mielipiteitä puolesta ja vastaan. Humanistisessa diskurssissa taas argumentoidaan yliopistojen uusliberalististen aatteiden ja toimintamallien puolesta ja niitä vastaan humanistisista, kuten inhimillisyyden, moraalin ja tasa-arvon näkökulmista. Kilpailukyky-diskurssissa kannatetaan kilpailun, tehokkuuden ja tuottavuuden näkymistä yliopistoissa, kun taas perinteinen yliopisto -diskurssissa argumentoidaan yliopistojen historiaan, traditioihin ja sivistysyliopistoon pohjautuvien aatteiden ja toimintamallien puolesta. Kaikissa diskursseissa käytetään monipuolisesti niiden argumentaatiota vahvistavia retorisia keinoja. Lisäksi voidaan yleisesti havaita, että yliopistojen uusliberalistisia aatteita ja toimintamalleja puolustetaan yhteensä yhdeksässä ja vastustetaan yhdessätoista lehtikirjoituksessa 20:stä.