Tiivistelmä. Tämän tutkimuksen tarkoitus on tarkastella esiopetusikäisten lasten käsityksiä maailmankansalaisuudesta ja erilaisista kulttuureista. Tutkimuksessa arvioidaan myös käytettyjen tutkimusmetodien ja aineistonkeruumenetelmien soveltuvuutta lasten käsitysten tutkimiseen. Tutkimuksen lähtökohtana on oma huoleni ilmasto- ja maahanmuuttokysymysten pohjalta käydyn epäasiallisen julkisen keskustelun vaikutuksista lasten käsityksiin maailmankansalaisuuteen ja erilaisiin kulttuureihin liittyvistä teemoista.

Tutkimukseni on empiirinen tutkimus, joka perustuu lapsilta ryhmäkeskusteluiden kautta hankittuun tutkimusaineistoon. Aineiston analyysi on tehty fenomenografisella analyysillä ja tutkimukseni pyrkii vastaamaan kahteen tutkimuskysymykseen: Millaisia käsityksiä esiopetusikäisillä lapsilla on maailmankansalaisuudesta ja erilaisista kulttuureista? sekä Miten ryhmätilanne soveltuu aineistonkeruumenetelmäksi, kun tutkitaan esiopetusikäisten lasten käsityksiä maailmankansalaisuudesta ja erilaisista kulttuureista? Tarkoituksena on tutkia lasten käsityksiä, tunteita, kokemuksia ja ajatuksia — ei maailmankansalaisuutta ilmiönä. Lisäksi arvioin omien tutkimusmetodien ja aineistonkeruumenetelmän soveltuvuutta tämän kaltaiseen tutkimukseen.

Tutkimillani esiopetusikäisillä lapsilla oli huomattavan paljon maailmankansalaiselle ominaisia ajattelutapoja. Kanssaihmisten huomioiminen ja oikeudenmukaisuus näkyivät vahvasti tutkimissani lapsissa. Matkustelun ja sen tuomien kokemusten voidaan kuvitella vaikuttaneen lasten ajatusmaailmaan ja suhtautumiseen muihin ihmisiin. Tutkimusmenetelmänä fenomenografinen tutkimussuuntaus ja analyysi vaikuttivat olevan toimivia menetelmiä tämän kaltaisen tutkimuksen tekemiseen. Ryhmäkeskustelu osoittautui myös toimivaksi aineistonkeruumenetelmäksi, mutta arvioin löytyvän myös kerättävän aineiston määrän kannalta tehokkaampia menetelmiä; esimerkiksi yksilöhaastattelut tai sadutus ovat varmasti kokeilemisen arvoisia menetelmiä.

En löytänyt aineistostani yleisen julkisen keskustelun tai muunkaan tahon haitallisen vaikutuksen luomaa epäasiallista suhtautumista esimerkiksi erilaisiin kulttuureihin. Lasten suhtautuminen kaikkiin keskusteluissa esiin nousseisiin maailmankansalaisuuteen liittyviin teemoihin oli asiallista ja aitoa. Laajemmalle tutkimukselle olisi varmasti tarvetta ja ainakin itselläni tutkijana löytyy siihen myös mielenkiintoa.