Tiivistelmä. Tämä kandidaatintutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka tavoitteena on tarkastella teoreettisesti kaksikielisen lapsen kielellisen identiteetin tukemista varhaiskasvatuksessa. Maahanmuutto ja monikieliset avioliitot luovat lisääntyvissä määrin moninaisuutta Suomen yhteiskuntaan ja varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen asiakirjoissa korostetaan monikielisyyden olevan osa jokapäiväistä toimintaa, mutta missä määrin? Asiakirjoissa kaksikielisyyttä käsitellään pääasiassa maahanmuuton osalta, vaikka kaksikielisiä ovat myös syntymästään asti suomen lisäksi toista kieltä käyttävät lapset. Jokaisen lapsen kielitausta tulisi ottaa huomioon varhaiskasvatustoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa, sillä kielten eriarvoinen asema vaikuttaa lapsen identiteettiin.

Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka aineisto koostuu aiheen aiemmasta suomenkielisestä ja kansainvälisestä tutkimuksesta, tutkimuskirjallisuudesta ja perusteoksista. Pääkäsitteet kaksikielisyys ja kielellinen identiteetti ovat laajoja, mutta vertailemalla eri tutkijoiden käsityksiä käsitteiden kokonaiskuva näyttäytyy selkeänä. Aineiston perusteella luon kattavan kuvan kaksikielisen lapsen kielellisen identiteetin tukemisesta varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen asiakirjojen ja muun aineiston avulla selvitän, miten varhaiskasvatuksessa toteutetaan kaksikielisen lapsen kielellisen identiteetin tukemista ja miten teoria sekä käytäntö kohtaavat.

Kaksikielisen lapsen kielellistä identiteettiä tuetaan parhaiten tuomalla kaikki kielet ja kulttuurit näkyväksi osaksi varhaiskasvatustoimintaa. Tämä vaatii varhaiskasvatuksen opettajalta ja muulta henkilöstöltä tietoa sekä taitoa kasvatus- ja varhaiskasvatustieteeseen liittyen. Monikielisyyttä arvostava toimintakulttuuri voidaan luoda esimerkiksi lastenkirjallisuuden, leikin ja monikielisen henkilöstön avulla. Suomen kielen lisäksi muiden kielten kuuleminen ja käyttäminen on mahdollistettava yhteistyössä huoltajien kanssa. Tämän tutkimuksen aineisto on rajattu 2000-luvun tutkimuksiin ja teoksiin, mikä vaikuttaa luotettavuuteen. Kuitenkin koko aineistossa korostuu monikielisyyden lisääntyminen varhaiskasvatuksessa, henkilöstön osaaminen ja käytännön tukikeinot varhaiskasvatuksessa, mikä kertoo tulosten yleistettävyydestä ja käytäntöön soveltumisesta.