Tiivistelmä. Globaali katujengien ongelma on rantautumassa yhä vahvemmin Suomeen, etenkin pääkaupunkiseudulle. Tarkastelen työssäni katujengejä ja kaupunginosaidentiteettiä. Lähestyn kaupunginosaidentiteettiä alueellisen identiteetin näkökulmasta. Alueellinen identiteetti voidaan ajatella, joko alueen ominaisuuksina tai ihmisten alueeseen samaistumisena. Myös katujengien kokema territoriaalinen identiteetti nousee vahvasti esille työni edetessä. Työssäni käyn kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen avulla läpi millaiset kaupunginosan ominaispiirteet ovat luomassa jengiytymistä ja onko kaupunginosan asukkaiden alueellisella identiteetillä vaikutusta jengiytymiseen. Peilaan tuloksia niihin pääkaupunkiseudun kaupunginosiin, jotka ovat olleet eniten esillä katujengeistään.

Tulokset kertovat kaupunginosan ominaispiirteiden vaikuttavan jengiytymiseen. Päällimmäisenä on kaupunginosan tulotaso. Tulotason ollessa alle keskiarvon altistaa se kaupunginosan jengiytymiselle, toisaalta kun tulotaso tippuu äärimmäisen alhaiseksi jengiytyminen ei ole enää riskinä alueella. Tulotason ohella myös alueen sosiaaliset ongelmat toimivat samalla tavalla synnyttäen jengiytymistä. Kun taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat ovat ylivoimaisia ei asukkailla ole voimavaroja jengiytymiselle, joka vaatii edes jonkinlaista organisoitumista. Jos näitä ongelmia ilmenee ja ne eivät ole äärimmäisiä on kaupunginosan sosiaalinen kontrolli vähäistä. Alueella vallitsevan sosiaalisen kontrollin vähyys on nähty jo pitkään yhtenä merkittävimmistä jengiytymistä aiheuttavista tekijöistä.

Myös väestörakenteella on merkitystä. Erityisesti nuorten miesten asuttamat alueet ovat alttiita katujengien syntymiselle. Jos he ovat kärsineet elämänsä aikana vaikeista perhesuhteista tai epäoikeudenmukaisuudesta esimerkiksi rasismista on riski vielä suurempi. Territoriaalisuus nousi myös vahvasti esille katujengejä tarkastellessa. Se luo voimakasta me-henkeä ja territoriaalista kaupunginosaan kohdistuvaa identiteettiä katujengiläisten keskuuteen. Territoriaalinen identiteetti sekä käyttäytyminen on selkeimpiä selittäviä tekijöitä vihanpitoon muita katujengejä kohtaan. Kaupunginosan muiden asukkaiden kokema voimakas kaupunginosaan samaistuminen on taas jengiytymistä ehkäisevää. Alueilla, joiden asukkailla on vahva alueellinen identiteetti, on myös korkeampi sosiaalinen kontrolli. Tällöin katujengejä ei pääse muodostumaan.

Kirjallisuuskatsauksen tuloksia oli nähtävissä pääkaupunkiseudun kaupunginosissa. Etenkin nuorten miesten määrä ja jengiläisten territoriaalinen identiteetti nousivat esille kaikista kaupunginosista. Erityisesti Helsingissä sijaitsevat Pikku Huopalahti ja Itäkeskus ovat ominaispiirteiltään jengiytymiselle alttiita. Erityisen mielenkiintoisena koin sen, miten katujengien territoriaalisuus nousee esille musiikin ja sosiaalisen median kautta. Voidaankin ajatella, että pääkaupunkiseudulla perinteisten territoriaalisten välienselvittelyiden ohelle on tullut kilpailu relationaalisesta tilasta.