Tiivistelmä. Valitsin kandityökseni Nykyarkkitehtuuri III -kurssityön, aiheena Tuiran kirjasto. Suunnitteluni lähtökohtana oli nykyaikainen, käyttömahdollisuuksiltaan monipuolinen kirjasto, eräänlainen alueen asukkaiden “yhteinen olohuone”.

Tehtävänannossa määritelty rakennusalue oli neliön muotoinen, eteläsivultaan Merikoskeen rajautuva rinnetontti Tuiran Koskitiellä. Tontin välittömässä ympäristössä oli lukuisia historiallisesti merkittäviä rakennuksia, kuten Merikosken voimalaitos ja Toivoniemen pistetalot. Tontin läpi kulki kosken rannasta ylös Koskitielle johtava pyörätie. Pyörätien ja Koskitien välissä oli pieni puisto, jonka keskellä oli monumentti, kolmen kivipaaden jono. Pyörätien kosken puoli taas oli maastoltaan jyrkkä nurmikaistale, jolla ei ollut selkeää käyttötarkoitusta. Tontin itäreunassa kulki muuntamopihaa sivuava portaikko voimalaitokselta Koskitielle.

Päätin sijoittaa rakennuksen tälle pyörätien, kosken ja muuntamopihan väliselle kaistaleelle niin, että se kaivautuisi osittain maan alle ja yhdistäisi pystysuunnassa katutason ja kosken rannan. Lisäksi pyrin rakennuksen massoittelulla peittämään näkymän puistosta muuntamopihalle. Jotta mittakaava puiston puolella pysyisi inhimillisenä, on rakennuksessa vain yksi katutason yläpuolinen kerros. Katutason alapuolisia kerroksia on kaksi ja niistä alempi sijoittuu Merikosken rannassa kulkevien kevyen liikenteen väylien korkoon. Näin rakennukseen on esteetön pääsy sekä katutasosta että Merikosken rannasta. Ylemmät kaksi kerrosta työntyvät aavistuksen verran kosken yläpuolelle, muodostaen näin katetun terassitilan kosken rantaan alimman kerroksen edustalle. Julkisivuiltaan halusin rakennuksen heijastavan ympäristöään ja päädyin koko ulkopinnan yksiaineisesti kattavaan rosteriverhoukseen. Ikkunat ovat suuret Koskitielle ja Merikosken puolelle. Ne välittävät rakennuksen toiminnallisuutta selkeästi ulospäin ja houkuttelevat ohikulkijoita sisään.

Pääsisäänkäynti on Koskitien ja puiston puolella. Siitä päästään siltamaiseen aulaan, jonka vasemmalla puolella on suuri valokuilu portaikkoineen. Oikealla puolella puolestaan avautuu näkymä alemman kerroksen kirjastosaliin ja Merikoskeen. Sisäänkäyntiä vastapäätä on kirjaston palvelupiste, kahvila ja hissi. Aula toimii samalla lehtisalina. Katutasossa sijaitsevat aulan lisäksi monitoimitilat ja verstas 3D-tulostimineen. Nämä tilat avautuvat puiston ja Koskitien suuntaan.

Valokuilun portaikon kautta siirrytään alempiin kerroksiin. Kirjastosali sijaitsee toisessa kerroksessa. Koko kerros on aputiloja lukuun ottamatta yhtä suurta tilaa, joka kietoutuu kuilun ympärille. Puolet kerroksesta on maan alla, mutta valokuilun ansiosta luonnonvaloa riittää kirjastosalin perälle asti. Kirjastosalin etuosa on korkeaa tilaa ja koko kosken puoleinen seinä on yhtenäistä ikkunapintaa. Näkymät kosken kuohuihin, voimalaitokselle ja Toivoniemeen ovat hulppeat. Lasten osasto sijaitsee kosken puolella kirjastosalia. Siihen kuuluu rakennuksen seinälinjasta ulkoneva lukunurkkaus ja muutenkin kirjahyllyjen sijoituksella on muodostettu mittakaavaltaan vaihtelevia luku-, leikki- ja oleskelutiloja.

Alimpaan eli kolmanteen kerrokseen kuljetaan istuskeluportaiden kautta. Valokuilun pohjalla sijaitsevat portaat ovat mainio paikka lueskella suuren kattoikkunan tarjoaman luonnonvalon ansiosta. Portaita vastapäätä on äänieristetty studiotila, joka voidaan tarvittaessa avata istuskeluportaiden puolelle musiikkiesityksiä varten. Tällöin koko valokuilutila ja sitä reunustavat käytävät muuttuvat korkeaksi katsomoksi. Studiotilan taakse jää koskeen päin avautuva, rauhallinen luku- ja oleskelutila. Tilasta pääsee halutessaan kulkemaan ulos terassille.