Tiivistelmä. Kandidaatintyöni on osa asemakaavasuunnittelun, nykyaikaisen arkkitehtuurin asuntosuunnittelun sekä rakennusopin -kurssien muodostamaa yhteisprojektia. Pääpaino kandidaatintyössäni on rakennusopin osuudessa.

Työskentely alkoi asemakaavasuunnittelun kurssilla, jossa tehtävänä oli suunnitella Kempeleen Vihiluotoon viihtyisä asuin-, liike- ja toimitilarakentamista yhdistelevä alue. Alueella tuli ottaa huomioon muun muassa sen sijainti vilkkaan Lentokentäntien varrella, sen luonnonympäristö Natura 2000-alueen läheisyydessä ja meren rannalla sekä lisäksi yritys- ja asuinympäristön yhdistäminen viihtyisällä tavalla. Suunnitelmassani alueelle sijoittuu kolme erilaista vyöhykettä; toimistoalue Lentokentäntien varrelle, pientaloalue maankohoamisalueelle sekä pistemäisten kerrostalojen sarja Vihiluodon kärjen lähettyville. Alueita rajaavat sekä samalla yhdistävät lukuisat luontopolut miellyttävien viherreittien varrella. Vihreyttä on myös tuotu pääreittien varrelle niitä reunustavien puurivien muodossa. Suunnitelmassani halusin korostaa myös alueen raittimaisuutta sommittelemalla uudet rakennukset teiden varsille niitä mukailevasti. Maamerkkimäisyyttä pyrin tuomaan alueelle kerrostaloalueen sijoittamisella Vihiluodon kärkeen ja muun muassa määräämällä asemakaavaluonnoksessa niiden kerrosluvun nousevaksi luodon kärkeä kohti. Lähtökohtana suunnitellussani toimi kauniiden maisemien hyödyntäminen sekä asukkaiden mahdollisuus päästä ympäröivään luontoon heti kotiovelta.

Asuntosuunnittelun kurssilla valitsin jatkotyöstöön kerrostaloalueen eteläpuolisen tontin, jolle sijoittuu kaksi 7 kerroksista rakennusta. Kerrostalooni sijoittuu asuntoja monipuolisesti yksiöistä neliöihin. Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuu esteetön asunto, lastenvaunuvarasto, irtaimistovarastot, väestönsuoja sekä huoltotilat. Peruskerrokseen sijoittuu viisi asuntoa; 2 yksiötä, kaksio, kolmio sekä neliö, joista kahteen viimeiseen sijoittuu myös sauna. Ylimpään kerrokseen sijoittuu kaksio, ilmanvaihtokonehuone sekä yhteistilat ja -sauna. Porrashuonetta valaisee suuri lasiseinä, joka on sisäänvedetty julkisivusta. Tontin autopaikoitus on sijoitettu kokonaan kansipihan alle ja piha rauhoitettu asukkaiden käyttöön.

Tavoitteenani oli luoda avaria ja valoisia asuntoja, joista on näkymiä useampaan ilmansuuntaan. Asunnoista avautuvat suuret lattiaan asti ulottuvat ikkunat parvekevyöhykkeille sekä kapeampia ikkunoita muihin suuntiin. Rakennuksen päädyissä sijaitsevat tilavat parvekevyöhykkeet sekä lisäksi pitkillä sivuilla sijaitsee ranskalaisia parvekkeita. Yksi tärkeimmistä tavoitteistani oli myös suunnitella asunnot niin, että ulko-ovelta on suora näkymäakseli ulos. Muita suunnittelun lähtökohtiani olivat tilavat eteiset sekä makuuhuoneet, yhtenäinen keittiö- ja oleskelutila, josta on yhteys parvekkeelle sekä puun käyttö sisätilojen materiaalina.

Kerrostalon pitkät julkisivut sekä katto on verhoiltu tummanruskeaksi käsitellyllä paanulla. Kontrastia tummuudelle tuo lyhyiden sivujen vaaleaksi käsitelty pystypaneeliverhous sekä valkoiset metalliset pinnakaiteet. Ikkunoiden- ja ovien karmit ovat lakattua mäntyä. Julkisivut ovat vapaasti sommiteltuja, mutta niihin tuovat rytmiä muun muassa tasakokoiset ikkunat sekä ranskalaiset parvekkeet. Pihalle suunnitelmassani sijoittuu leikki- ja oleskelualue, huoltorakennuksia sekä kasvillisuutta. Kasvillisuuden tehtävä on sulauttaa piha luonnonympäristön olemassa olevaan kasvillisuuteen, mutta samalla rajata pihaa yksityisemmäksi sekä luoda sille omaa pienilmastoa. Pihan reitistöt myös yhdistyvät ympäröivään luontopolkujen verkkoon.

Rakennusopin kurssilla suunnitelmat tarkentuivat työpiirros- ja detaljitasolle. Rakennuksesta laadittiin työpiirustustasoiset pohjapiirros ja leikkauskuvat sekä detaljipiirroksia merkittävistä kohdista. Osana kurssia oli esteettömän asunnon suunnittelu, joka suunnitelmassani sijoittuu ensimmäiseen kerrokseen. Esteetön asunto on yksiö alkovilla, jossa on otettu huomioon muun muassa tila ulkopyörätuolille eteisessä, keittiön toimivuus sekä kylpyhuoneen riittävä mitoitus sekä kulku huoneeseen eteisen ja makuuhuoneen kautta.

Rakennuksen kantavaksi rakenteeksi vahvistui CLT, joka on jätetty näkyville valikoiduissa sisäseinissä. Välipohjien ja parvekevyöhykkeiden rakenteena toimii CLT-ripalaatta, joka on kannatettu päädyistä kantavin seinin tai pilarein. Lasitetun parvekkeen välipohjan rakenteen ulkonäköä on pyritty keventämään porrastamalla sen ulkoreuna. Ranskalaisten parvekkeiden rakenteena toimii teräsrunko, jolla saavutetaan niin ikään ulkonäöltään kevyt ja ohut rakenne. Kaikkien parvekkeiden kaiteet ovat valkoiseksi maalattuja pinnakaiteita.

Rakennus on pitkiltä sivuiltaan räystäätön, mutta sen räystäskouru sijoittuu rakenteen ulkopuolelle rakenteen yksinkertaistamiseksi. Pääsisäänkäynti on rakennuksen ulkoseinästä sisäänvedetty, mikä luo sille viihtyisän katoksen. Toinen sisäänkäynti sijaitsee rakennuksen itäpuolella osana porrashuoneen lasiseinää. Sisäänvedetyssä lasiseinässä detaljisuunnitteluni kohdistui muun muassa paanuverhouksen kiertymiseen rakenteeseen muodostuvan kulman yli kauniilla tavalla.