Tiivistelmä. Tutkielmamme aiheena olivat varhaiskasvatuksen laatutekijät varhaiskasvatuslain (540/2018) ja opettajan näkökulmasta. Kiinnostuimme aiheesta varhaiskasvatusta koskevan yhteiskunnallisen keskustelun ja omien kokemustemme myötä; varhaiskasvatus ei aina yllä tavoitteisiinsa ja varhaiskasvatuksen opettajista on pulaa monessa paikassa. Kuitenkin samaan aikaan tiedostetaan laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitys lasten hyvinvointia ja oppimista edistävänä tekijänä. Kyselymme kohdistettiin varhaiskasvatuksen opettajille, koska he ovat vastuussa ryhmän toteuttamasta pedagogiikasta. Tavoitteenamme oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajana toimivien ajatuksia varhaiskasvatuslain edellyttämästä laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumisesta. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Mitkä laatutekijät vaikuttavat varhaiskasvatuslain tavoitteiden toteutumiseen varhaiskasvatuksen opettajan työssä? 2. Mitkä tekijät edistävät tai estävät varhaiskasvatuslain tavoitteiden toteutumista varhaiskasvatuksen opettajan työssä?

Varhaiskasvatuksen laatu on kaikkien osatekijöidensä summa. Se koostuu useista pienistä asioista, jotka kaikki vaikuttavat toisiinsa. Kaikki laadun osatekijät rakentuvat ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Sekä laatu, että varhaiskasvatus ovat käsitteinä aikaan ja paikkaan sidottuja, sillä molempiin vaikuttavat ympäröivän yhteiskunnan arvot ja normit sekä määrittelijän näkökulma. Näin ollen myös laadukkaan varhaiskasvatuksen määritelmä on sidottu siihen kontekstiin, jossa sitä määritellään. Tämän takia tutkielmamme on sidottu suomalaiseen tämänhetkiseen varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen laatua on selvittänyt aikaisemmin kattavasti kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi, 2018), joka on luonut varhaiskasvatukselle laatuindikaattorit. Toteutimme tutkielman laadullisena kyselytutkimuksena, jonka aineiston analysoimme teoriaohjaavalla aineistoanalyysilla. Analyysia ohjaavana teoriana toimivat varhaiskasvatuksen laatuindikaattorit. Kyselyyn vastasi 31 opettajana toimivaa, joista 21 täytti varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuusvaatimukset.

Tutkielman keskeinen tulos oli se, että varhaiskasvatusta toteutetaan laadultaan hyvin vaihtelevasti. Eniten laatua estäviä tekijöitä löytyi laadun rakennetekijöistä, joista eniten negatiivisia mainintoja saivat liian vähäiset resurssit, henkilöstön poissaolot ja niistä johtuva sijaisten tarve sekä arjen häiriötekijät. Laatua edistävät tekijät puolestaan painottuivat laadun prosessitekijöihin, joista eniten positiivisia mainintoja saivat opettajan ja tiimin ammattitaito sekä monialainen yhteistyö. Toisin sanoen toteutetun pedagogiikan ajateltiin olevan laadukasta, mutta rakenteet sen sijaan koettiin vähemmän laadukkaiksi.