Tiivistelmä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijoiden määritelmiä lahjakkuudelle. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan vastaajien antamien lahjakkuuden määritelmien yhteyttä tutkielmassa esiteltyihin lahjakkuusteorioihin ja -malleihin sekä tarkastellaan sitä, millainen rooli vastaajien käymällä luokanopettajakoulutuksella on ollut heidän antamiensa määritelmien muodostumisessa. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus ja lähestymistavaltaan fenomenografinen.

Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, jota jaettiin Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan luokanopettajakoulutusta ja siihen liittyviä asioita koskevalla sähköpostilistalla. Vastaajiksi tutkimukseen kertyi yhteensä 17 maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijaa, joista jokainen opiskelee Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa. Sähköisellä kyselylomakkeella kartoitettiin vastaajien määritelmiä lahjakkuudelle, määritelmien taustalla mahdollisesti vaikuttavia lahjakkuusteorioita ja -malleja sekä sitä, millä tavalla lahjakkuuden aihepiiriä on käsitelty luokanopettajakoulutuksessa, ja kuinka koulutuksen sisällöt ovat vaikuttaneet lahjakkuudelle annettujen määritelmien muodostumiseen. Saatuja vastauksia analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.

Tutkimuksessa havaittiin, että vastaajien määritelmät lahjakkuudelle ovat hyvin monipuolisia ja sisältävät runsaasti yhtäläisyyksiä toisiinsa nähden. Lahjakkuutta määritellään hyvin käytännönläheisesti esimerkiksi erilaisten taitojen ja kykyjen sekä tekemisen ja oppimisen helppouden kautta. Lisäksi vastaajat näkivät ympäristötekijöiden, perintötekijöiden, sekä sisäisten tekijöiden vaikuttavan lahjakkuuteen. Tarkasteltaessa määritelmien yhteyksiä erilaisiin tutkimuksessa esiteltyihin lahjakkuusteorioihin ja -malleihin, korostui esitellyistä malleista etenkin Gagnén DMGT-malli (2004), vaikka vastaajat eivät kyenneetkään itse nimeämään määritelmiensä taustalla vaikuttavia teoreettisia malleja tai näkemyksiä. Luokanopettajakoulutuksen ei myöskään nähty käsittelevän lahjakkuuden aihepiiriä juurikaan, ja noin puolet vastaajista koki, että heidän määritelmänsä lahjakkuudelle eivät olleet muuttuneet koulutuksen aikana.

Tässä tutkielmassa ilmenneet lahjakkuuden määritelmät sisältävät samanlaisia piirteitä kuin tutkimuksissa, joissa on kartoitettu suomalaisten opettajien määritelmiä lahjakkuudelle. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että lahjakkuuden aihepiiriä ei käsitellä juurikaan vastaajien käymässä luokanopettajakoulutuksessa. Samankaltaisia viitteitä aihepiirin vähäisestä käsittelystä on esitetty myös muissa lahjakkuuden aihepiiriä Suomessa tarkastelevissa tutkimuksissa.