Tiivistelmä. Sahapistiäiset (Symphyta) on pistiäisten (Hymenoptera) lahkoon kuuluva muinainen hyönteisryhmä. Ryhmä on taksonomisesti parafyleettinen, sillä muut kehittyneemmät pistiäiset ovat polveutuneet näistä. Primitiivisyydestään huolimatta sahapistiäiset ovat silti hyvin monimuotoinen ryhmä jonka jäsenillä on monenlaisia mielenkiintoisia ominaisuuksia. Sahapistiäiset jaetaan seitsemään yläheimoon, joilla jokaisella on tietynlaisia piirteitä. Sahapistiäiset ovat holometabolisia eli ne käyvät läpi täydellisen muodonvaihdoksen elinkiertonsa aikana. Uuden yksilön kierron voidaan katsoa alkavan munasta, jonka naaraspuolinen aikuinen sahapistiäinen munii. Sahapistiäisen munanasetin on tyypillisesti sahalaitainen, josta ryhmä saakin nimensä ja sitä käytetään kasvimateriaalin viiltämiseen. Munanasetin voi myös on olla muuntunut esimerkiksi poraamiseen puussa elävien sahapistiäisten tapauksessa. Munintapaikka riippuu usein toukan ravinnosta, mutta joskus munat voidaan laskea satunnaisiin paikkoihin jolloin toukan tehtäväksi jää ravintokasvin etsintä.

Toukkavaihe on hyönteisillä nopean kehityksen vaihe, ja tällöin sen täytyy syödä paljon jotta se voi kasvaa. Sahapistiäisten toukat käyttävät pääasiassa kasviravintoa, mutta myös sieniä sekä toisia hyönteisiäkin syödään. Sahapistiäisten toukat ovat yleensä monofagisia, eli ne syövät vain tiettyä kasvilajia tai oligofagisia eli muutamia kasvilajeja syöviä. Polyfagiset toukat eli useita kasvilajeja syövät ovat harvinaisia, sillä eri kasviryhmien syöminen vaatii kestävyyttä niiden kemiallisten puolustusaineita vastaan. Toukat suosivat tiettyjen kasviheimojen jäseniä, kuten pajuja (Salicaceae) joita noin viidesosa Euroopan sahapistiäislajistosta käyttää. Toiset kasviheimot kuten asterikasvit (Asteraceae) ovat vähemmän suosittuja, vaikka kyseinen heimo on maailmanlaajuisesti suurilajisin. Kasvista yleensä syödään vain tiettyä osaa, kuten lehteä, kukintoa tai hedelmiä eikä yksi laji syö useampaa osaa. Toukat elävät tiiviisti kasvinsa kanssa sidottuna, ja siksi ravintokasvi muodostaa samalla toukan elinympäristönä. Toukilta löytyy ominaisuuksia joiden avulla se pystyy elämään kasvinsa kanssa samassa ympäristössä. Toukat voivat syödä kasviaan ulkoa päin tai kaivautua sen sisällä kudoksia syöden. Sahapistiäiset voivat aiheuttaa kasviin äkämiä, kasviaimia joiden sisällä toukka elää. Ne voivat muodostaa yhdyskuntia ja järjestelmällisesti syödä kasvia laumana. Toukilta löytyy monia keinoja puolustautua saalistajia vastaan joita ne kohtaavat, sillä niitä saalistavat monet eliöt selkärangattomista selkärankaisiin. Ne voivat puolustautua fyysisin keinoin kuten karvapeitteillä, suojarakenteilla tai pysymällä pois saalistajien ja loisten ulottuvilta, tai kemiallisin keinoin hyödyntäen ravintokasvinsa puolustusaineita tai itse valmistamiaan kemikaaleja jotka karkottavat saalistajia tai ovat jopa erittäin myrkyllisiä niille. Erilaiset käytöspiirteet, kuten nopea sätkiminen tai yhdyskunnissa eläminen ovat myös puolustuskeinoja.

Toukkavaiheen päätteeksi hyönteinen koteloituu. Ennen koteloitumista toukka saavuttaa jälkitoukkavaiheen. Koteloidutttuaan toukka aloittaa muuntumisen aikuismuotoon. Tämä voi kestää kuukaudesta useampaan vuoteen. Kun hyönteinen on kehittynyt aikuiseksi, se lähtee etsimään parittelukumppania ja elinkierto alkaa alusta.