Tiivistelmä. Ihmislajin synty Afrikassa on pitkään ollut vallitseva teoria, jota muun muassa fossiililöydöt tukevat. Ihmisen sukulaissuhteita muihin ihmisapinoihin on tutkittu paljon, minkä avulla ihmisen kehityksestä on saatu lisää tietoa (Herrera & Garcia-Bertrand, 2018b). Ihmisen evoluutioprosessi on ollut pitkä ja monimutkainen ja siihen liittyy edelleen paljon kysymyksiä. Usein myös mahdollisten vastauksien löytäminen johtaa uusien kysymyksien nousemiseen. Ihmisfossiilien muinaiset genomit ovat yksi lähde sekä vastauksille että uusille kysymyksille. Uusien ihmiskehityslinjojen löytyminen on aina suuri uutinen ja niiden vaikutukset nykyihmisiin ovat yksi tutkimuksien kiinnostuksenkohde. Ihmisen evoluutio on pitkään kiinnostanut tutkijoita monilla eri tieteen aloilla (Herrera & Garcia-Bertrand, 2018b).

Tässä kandidaatin tutkielmassa tarkastelen nykyihmisen evoluutiohistoriaa, sekä sen tutkimista varten tarvittuja työkaluja. Tavoitteena on koota enemmän ymmärrystä Homo sapiensin sekä muiden maalla eläneiden Homo-suvun ihmislajien historiasta. Lajeista tarkemmin käydään läpi neandertalinihminen ja denisovan ihminen, sekä niiden mahdollisia yhteyksiä nykyihmisen genomiin. Tärkeää on myös tietää tutkimuksen kannalta tärkeistä elementeistä ja käsitteistä. Tällaisia käsitteitä ovat mm. yllä mainitut fylogenia ja muinais-DNA.