Tiivistelmä. Maksuton kouluruokailu on merkittävä voimavara ja oppimisen tuki oppilaille ja opettajille, jota on tarjottu jo usean vuosikymmenen ajan Suomessa. Kouluruokailulla on kasvatuksellisia, sosiaalisia ja fyysisiä tavoitteita. Kouluruokailun haasteita nykypäivänä ovat suosion väheneminen ja ruokakulttuurin muutokset. Tämän tutkimuksen taustalla on huoli siitä, onko luokanopettajilla riittäviä keinoja ohjata ja edistää kouluruokailun toteutumista tavoitteiden mukaisesti. Kouluruokailun pedagogiseen ulottuvuuteen kuuluu ruokakasvatus, jonka avulla voidaan edistää syömisen taitoja ja sitä kautta kouluruokailun suosion lisäämistä. Tällä hetkellä ruokakasvatuksella ei ole merkittävää roolia suomalaisessa koulujärjestelmässä.

Tässä tutkimuksessa on käytetty laadullista menetelmää, jonka lähestymistapa on fenomenologinen. Tutkimusintressinä oli selvittää luokanopettajien kokemuksia kouluruokailusta sekä käsityksiä ja keinoja toteuttaa ravitsemuskasvatusta. Tämä tutkimus toi esiin uuden näkökulman asiaan, koska luokanopettajien kokemuksia ja näkemyksiä ei ole tutkittu kouluruokailun osalta aikaisemmin. Työn teoreettinen viitekehys pohjautuu osittain Kyllösen (2021) kandidaatin työn päälle. Tutkimusmetodina oli käytössä puolistrukturoitu teemahaastattelu, jossa haastateltavina oli kahdeksan luokanopettajaa eri puolelta Suomea. Haastattelut toteutettiin etäyhteyksin joulu-tammikuun aikana 2021–2022. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.

Tutkimustulokset osoittivat, että luokanopettajat pitivät kouluruokailua positiivisena ja oppimista tukevana keinona koulun arjessa. Kouluruokailu oli myös opettajille itselleen tärkeä tauko ja mahdollisuus oppilaiden kohtaamiseen. Haastattelujen perusteella luokanopettajat pitivät sekä kouluruokailun fysiologista että sosiaalista ja kasvatuksellista puolta tärkeinä. Ruokailutilanteessa sosiaalinen ulottuvuus nähtiin merkittävänä kulttuurin ja tapakasvatuksen osalta. Luokanopettajat painottivat kouluruokailun fysiologista välttämättömyyttä. Kasvatuksellisesta ulottuvuudesta korostui etenkin sääntöjen merkitys ruokailutilanteessa. Lisäksi haastatellut korostivat oppiaineiden sisältöjä ruokailun tavoitteiden saavuttamiseksi. Haasteena luokanopettajat näkivät omat keinonsa ohjata ja tukea ruokailun ongelmakohtia, kuten heikosti syöviä oppilaita. Johtopäätöksissä todetaan, että luokanopettajilla on paljon syömisen taitoa tukevia menetelmiä, mutta tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittaisiin yhtenäinen toimintalinja valtakunnallisesti. Kotien kanssa tehtävä yhteistyö kouluruokailun tukemiseksi näyttäytyi osittain haasteena ja osittain merkittävänä voimavarana. Tämän tutkimuksen tulokset voivat tukea kouluja niiden suunnitellessa kouluruokailun ja ravitsemuskasvatuksen toteuttamista.Interview study on preschool teachers about school dining and nutrition education. Abstract. Free school dining is a significant resource and learning support for students and teachers that has been offered in Finland for several decades. School dining has educational, social, and physical objectives. The challenges of school lunch today are its declining popularity and changes in food culture. Underlying in this study is a concern as to whether classroom teachers have the appropriate means to guide and implement school meals in accordance with the learning objectives. The pedagogical dimension of school meals also includes nutrition education, which can be used to practice eating skills and thereby increase the popularity of school meals. At present, nutrition education does not play a significant role in the Finnish school system.

This study is qualitative in nature with a phenomenological approach. The aim of the research was to find out how class teachers experience school dining as well as gather their perceptions and ways of implementing nutrition education. This study brought a new perspective to the topic, as the experiences and views of classroom teachers regarding school lunches have not been studied before. The theoretical framework of the thesis is partly based on Kyllönen’s (2021) bachelor’s thesis. The research method used was a semi-structured thematic interview, in which eight classroom teachers from different parts of Finland were interviewed. The interviews were conducted remotely during December and January of 2021–2022. Theory-guided content analysis was used as the method of data analysis.

The results of the survey showed that preschool teachers considered school dining to be a positive and supportive learning situation in everyday school life. School lunches were also an important break for teachers and provided an opportunity to meet students. Based on the interviews, the preschool teachers considered both the physiological and social, but also educational aspects of school dining, important. In the eating situation, the social dimension was seen as important both in terms of culture and teaching manners. The preschool teachers also emphasized the physiological necessity of school dining. The educational dimension highlighted the importance of rules in the dining situation. In addition, the interviewees emphasized the contents of the school subjects in order to achieve the goals of the eating situation. When asked about challenges, the classroom teachers brought up difficulties regarding their own ways to guide and address the problem areas of the eating situations, such as students who have problems with eating. The findings of the study show that preschool teachers have many different methods to support the students’ eating skills, but that a unified policy would be needed nationwide to achieve the goals. Working together with homes to support school meals turned out to be both a challenge as well as a significant resource. The results of this study may help schools in planning the implementation of school meals and nutrition education.