Tiivistelmä. Tutkielmani aiheena on eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten leikkien tukeminen varhaiskasvatuksessa. Aihe on ajankohtainen, sillä lisääntyneen maahanmuuton myötä kulttuurien ja kielten moninaisuus on lisääntynyt niin yhteiskunnassa kuin varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten leikkejä tuetaan varhaiskasvatuksessa ja millaisia tuen tarpeita heillä leikeissä ilmenee. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata keinoja siihen, miten varhaiskasvatuksen henkilöstö voi tukea eri kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia leikeissä. Tutkielmani vastaa kysymyksiin: Millaisia tuen tarpeita eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten leikeissä ilmenee? ja Miten varhaiskasvatushenkilöstö voi tukea eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten leikkejä?

Tutkielma on toteutettu kuvailevana integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona on käytetty niin kotimaisia kuin kansainvälisiä tieteellisesti vertaisarvioituja ja relevantteja lähteitä. Tutkielmassa käytetyt aineistot ovat analysoitu, jäsennelty ja koottu tutkimustuloksiksi sisältöä yhdistelemällä ja aihealueita teemoittelemalla.

Tutkielman tulokset osoittavat, että eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla ilmenee tuen tarpeita leikeissä toimintoihin kiinnittymisessä, kulttuuristen erojen, suomen kielen sekä ohjeiden ja kysymysten ymmärtämisessä. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten leikkien tukeminen edellyttää varhaiskasvatuksen henkilöstöltä lasten tuen tarpeiden tunnistamista, sujuvaa vuorovaikutusta, kielen kehityksen tukemisesta, erilaisten kommunikaatiomenetelmien hyödyntämistä, leikkiympäristön huomioimista sekä kieli- ja kulttuurikontekstin mallintamista ja sanoittamista. Varhaiskasvatuksen henkilöstön ohjaamisella ja vuorovaikutuksella, leikkiympäristöllä sekä kieli- ja kulttuurikontekstin huomioimisella on tärkeä merkitys eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten leikkien tukemisessa, jotta vertaisryhmään ja leikkeihin liittyminen sekä ymmärrys leikeistä mahdollistuu. Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjä ja varhaiskasvatushenkilöstön toimintatapoja tulee kehittää vielä kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta tukevaksi, jotta lasten osallisuus toteutuu.