Abstract. This thesis analyses the masculinities of Aragorn in The Lord of the Rings, focusing on two types of masculinity, hegemonic masculinity, and alternative masculinity. Hegemonic masculinity refers to the masculinity that is held in higher regard than other types of masculinity, and is in a position of power in society. Alternative masculinities are the masculinities that fall outside the hegemonic norm, and they often have qualities that are considered feminine. Aragorn’s character appears to have both hegemonically and alternatively masculine traits, of which the following were chosen for closer examination: for hegemonically masculine characteristics Aragorn’s depiction as a mysterious stranger, him acting as a leader, and him being a warrior were selected, and for alternative masculinity his work as a healer and him in comparison to Boromir were chosen. The analysis was conducted by examining all the passages of text that included descriptions of Aragorn, his actions, or his words, utilizing close reading to ensure attention to details and thorough understanding of the text. The analysis suggests that Aragorn’s character has a balance of hegemonic and alternative masculinities, both of which are equally important for him in his journey to become the king of Gondor.”Suuresti minua hämmästyttää se että parantava käsi käyttelee myös miekkaa” : Aragornin maskuliinisuudet Tolkienin Tarussa Sormusten Herrasta. Tiivistelmä. Tämä opinnäytetyö analysoi Aragornin maskuliinisuuksia Tarussa Sormusten Herrasta, keskittyen kahteen erityyppiseen maskuliinisuuteen, hegemoniseen maskuliinisuuteen ja alternatiiviseen maskuliinisuuteen. Hegemonisella maskuliinisuudella viitataan maskuliinisuuteen, joka saa osakseen enemmän arvostusta kuin muut maskuliinisuudet, ja joka on valta-asemassa yhteiskunnassa. Alternatiiviset maskuliinisuudet ovat puolestaan niitä maskuliinisuuksia, jotka jäävät hegemonisen normin ulkopuolelle, ja niissä on usein feminiinisenä pidettyjä piirteitä. Aragornin hahmo vaikuttaa omaavan sekä hegemonisesti että alternatiivisesti maskuliinisia piirteitä, joista seuraavat piirteet on valittu tarkempaan tarkasteluun: hegemonisesti maskuliinisista piirteistä Aragornin kuvaus salaperäisenä muukalaisena, hänen toimintansa johtajana ja hänen toimintansa sotilaana, ja alternatiivisen maskuliinisuuden piirteistä hänen työnsä parantajana ja hän verrattuna Boromiriin. Analyysi on tehty tarkastelemalla kaikkia niitä tekstinosia, joissa esiintyy kuvausta Aragornista, hänen toimintaansa tai hänen sanojansa. Analyysissa on hyödynnetty lähilukua sen varmistamiseksi, että yksityiskohtiin on kiinnitetty huomiota, ja että teksti on tullut syvällisesti ymmärretyksi. Analyysin perusteella voidaan päätellä, että Aragornin hahmolla on hegemonisten ja alternatiivisten maskuliinisuuksien tasapaino, joista molemmat ovat yhtä tärkeitä hänen matkallaan kohti Gondorin kuninkuutta.