Tiivistelmä. Tässä pro gradu -tutkimuksessa tavoitteenani on tarkastella, mitkä asiat vaikuttavat kasvattajien näkökulmasta lasten yhteenkuuluvuuden tunteeseen suomalaisessa esiopetuksessa. Tutkimuksellani pyrin selvittämään, miten lasten yhteenkuuluvuus näyttäytyy esiopetusryhmässä kasvattajien näkökulmasta ja mikä on kasvattajien rooli yhteenkuuluvuudessa esiopetuksessa.

Aiheeseen liittyvässä aiemmassa tutkimuksessa yhteenkuuluvuudella on todettu olevan tärkeä rooli esiopetuksessa, ja sen on havaittu olevan yhteydessä esimerkiksi lasten hyvinvointiin ja oppimiseen. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaan jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi, huomioon otetuksi, nähdyksi ja ymmärretyksi niin yksilöinä kuin yhteisön jäseninä.

Pro gradu -tutkimukseni on luonteeltaan laadullista, ja sen aineisto muodostuu kahdesta nauhoitetusta ja puolistrukturoidusta ryhmähaastattelusta. Haastattelut olivat puolistrukturoituja haastatteluja, joissa mukana oli kaksi tutkijaa. Tutkimukseen osallistui kolme haastateltavaa, kaksi varhaiskasvatuksen opettajaa ja yksi varhaiskasvatuksen lastenhoitaja. Tutkimuksessani olen käyttänyt pääsääntöisesti aineistolähtöistä mutta myös teorialähtöistä sisällönanalyysiä.

Tutkimuksessani nousi esille, miten yhteenkuuluvuus näyttäytyi moninaisesti erilaisissa esiopetusryhmän arjen tilanteissa. Tutkimus osoittaa, miten kasvattajat havaitsivat arjen tilanteista niin yhteenkuuluvuutta edistäviä kuin haastaviakin seikkoja. Siihen vaikuttivat erityisesti tutkimuksesta löytyneet tekijät inkluusio, leikki ja osallisuus, monikulttuurisuus sekä aikuisen rooli. Lisäksi kasvattajalla havaittiin olevan merkittävä rooli yhteenkuuluvuuden muodostumisessa.