Tiivistelmä. Tämän kandidaatintutkielman aiheena on laaja-alaiset oppimisvaikeudet ja niiden seurannaisvaikutukset. Tutkielman tavoitteena on kuvailla laaja-alaisia oppimisvaikeuksia ilmiönä sekä selvittää, miten ne vaikuttavat yksilön elämään. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona on käytetty suomenkielistä kirjallisuutta ja artikkeleita, kansainvälisiä tutkimuksia, verkkojulkaisuja sekä www-sivuja. Yhtenä lähteenä toimi myös vastikään Jyväskylän yliopistossa julkaistu väitöskirja. Kaikki tutkielmassa käytetyt tutkimusartikkelit ovat vertaisarvioituja.

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet ilmenevät keskimääräistä heikompana älykkyytenä (ÄO 70–85) sekä toimintakyvyn haasteina. Tutkielmassa rinnastetaan laaja-alaiset oppimisvaikeudet borderline intellectual functioning -käsitteeseen (BIF), jota käytetään englanninkielisessä tutkimuskirjallisuudessa. Sillä viitataan usein pelkästään älykkyysosamäärään 70–85, mutta toisinaan käsitteessä otetaan huomioon myös toimintakyvyn puutteet. Toisaalta myös laaja-alaiset oppimisvaikeudet määritellään tutkimuskirjallisuudessa usein pelkän älykkyysosamäärän kautta. Laaja-alaisten oppimisvaikeuksien esiintyvyyttä ei tiedetä puuttuvan yhtenevän määritelmän vuoksi, mutta 13,6 prosentilla väestöstä älykkyysosamäärä sijoittuu välille 70–85.

Laaja-alaisia oppimisvaikeuksia on tutkittu vähän, vaikka niihin sisältyy vakavia vaikeuksia oppimisessa ja toimintakyvyssä. Kognitiivisissa tekijöissä heikkouksia voi olla älykkyyden lisäksi muistissa sekä matemaattisissa ja kielellisissä taidoissa. Toimintakyvyn haasteet näyttäytyvät opiskelussa ja työssä sekä arkipäiväisissä tilanteissa. Haasteet heijastuvat myös sosiaaliseen elämään. Rajanvetona laaja-alaisille oppimisvaikeudelle pidetään lievää kehitysvammaisuutta sekä erityisiä oppimisvaikeuksia.

Tulokset osoittavat, että laaja-alaiset oppimisvaikeudet lisäävät riskiä mielenterveysongelmiin, kouluttautumisen ja työllisyyden haasteisiin sekä sosiaalisiin ongelmiin. Tästä voidaan johtaa, että laaja-alaiset oppimisvaikeudet lisäävät myös syrjäytymisriskiä. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet ovat ilmiö, joka tarvitsee lisätutkimusta. Tutkimuksissa voitaisiin keskittyä laaja-alaisten oppimisvaikeuksien tarkkaan ja yhtenevään määritelmään sekä tuen kehittämiseen koulun, työelämään siirtymisen ja työelämän näkökulmasta.Borderline intellectual functioning and its follow-up effects. Abstract. The topic of this bachelor’s thesis is borderline intellectual functioning and its follow-up effects. The aim of this thesis is to describe borderline intellectual functioning as a phenomenon and to find out how it affects an individual’s life. The thesis has been conducted as a descriptive literature review. Finnish literature and articles, international studies, online publications, and websites has been used as a research material. A recent doctoral dissertation published at the University of Jyväskylä has also been used as a source. All research articles used in the thesis are peer-reviewed.

Borderline intellectual functioning manifests itself as lower-than-average intelligence (IQ 70–85) and adaptive behavior challenges. In this thesis Finnish concept laaja-alaiset oppimisvaikeudet is equated with the English concept borderline intellectual functioning (BIF), which is used in the research literature. BIF is often based only on IQ 70–85, but sometimes it also includes adaptive behavior challenges. However, laaja-alaiset oppimisvaikeudet are also often defined in the research literature simply by IQ. The prevalence of BIF is not known due to the lack of a common definition, but 13.6 percent of the population has an IQ between 70 and 85.

BIF is a rarely studied phenomenon, even though it involves severe factors affecting learning and adaptive behavior. In addition to lower-than-average intelligence, cognitive weaknesses can be seen in memory and in mathematical and linguistic skills. Challenges in adaptive behavior can be seen in studies and work as well as in everyday situations. The challenges are also reflected in social life. Mild intellectual disabilities and specific learning difficulties are considered as differentiation.

The results show that BIF increases the risk of mental health problems, educational challenges, employment challenges and social problems. The conclusion that BIF also increases the risk of marginalization can be drawn from this. BIF is a phenomenon that needs to be studied more. Further studies could focus on a precise and consistent definition of BIF and the development of support from the perspectives of school, transition to work life and work life itself.