Tiivistelmä. Työn tarkoitus: Kirjallisuuskatsaus, jonka tavoite on arvioida moniparametrisia magneettikuvaustekniikkoja (MPMRI) työkaluna aivokasvaimen fyysisten, kemiallisten, fysiologisten ja biologisten ominaisuuksien arviointiin sekä sädevasteen seurantaan.

Menetelmät: Tarkastellaan jo tehtyjen tieteellisten julkasuiden tuloksia liittyen MPMRI-tekniikkojen käyttöön aivokasvaintutkimuksessa. Tutkielma keskittyy diffuusiotensorikuvaamisella (DTI), veren happipitoisuudesta riippuvalla kuvaamisella (BOLD), magneettiresonanssispektroskopialla (MRS) ja perfuusiokuvauksella (DCE) tehtyihin tutkimuksiin. Samalla työssä tarkastellaan MPMRI-asetelman tuomia etuja verrattuna yksittäisten kuvaustekniikoiden käyttöön.

Tulokset: MPMRI:ssä käytettävillä kuvausteknikoilla on tehty kliinisesti merkittävällä tarkkuudella mm. seuraavia asioita:

1. On onnistuttu karakterisoimaan aivoleesio kasvaimeksi ja määrittämään aivokasvaimen tyyppi ja laatu

2. On onnistuneesti ennustettu potilaan eloonjäämistodennäköisyyttä

3. On eroteltu taudin todellista progressiota pseudoprogressiosta

4. On arvioitu sädehoidon vaikutuksia aivotoimintaan ja ennustettu kudosnekroosin syntymistä

5. On määritetty kasvaimen geometriaa ja mikroskooppisen syöpäsolukon levinneisyyttä

Lisäksi on osoitettu, että kuvaustekniikat antavat tarkempia ja kliinisesti hyödyllisempiä tuloksia mm. progression ja pseudoprogression erottelussa, kun käytetään useampaa tekniikkaa samanaikaisesti verrattuna yksittäisen kuvaustekniikan käyttöön.

Päätelmät: MPMRI tarjoaa työkaluja aivokasvaimen arvioimiseen ja sädevasteen monitorointiin. MPMRI-kuvaustekniikoiden haasteita ovat mm. tekninen haastavuus ja suuren asiantuntijuuden tarve sekä MPMRI-protokollan tekemisessä että sen käytössä. Haasteista huolimatta MPMRI, ja sädevasteen monitorointi yleisestikin, voisi olla merkittävä osa tulevaisuuden aivokasvainpotilaan sädehoitopolkua ja näin avain yksilöidympään sädehoitoon sekä lopulta parempiin hoitotuloksiin.