Tiivistelmä. Tutkielmassani käsittelen Tony Halmeen vuoden 2003 eduskuntavaalivoittoa altavastaaja-asetelman kautta. Selvitän miten Halme rakensi hänen nyrkkeilyuransa luoman altavastaaja-asetelman poliittiseksi työkaluksi. Tarkastelen altavastaaja-asetelman rakentumista nyrkkeilyuran, omaelämäkertojen ja vaalikampanjan pohjalta. Tutkielmani keskeisimmät lähteet ovat Halmeen omaelämäkerrat Jumala armahtaa — Minä en (1998) ja Tuomiopäivä (2001). Hyödynnän myös Helsingin Sanomien arkistoa ja muita internetistä löytyviä lähteitä, joita etsin Halmetta, nyrkkeilyuraa ja eduskuntavaaleja koskevien hakusanojen avulla.

Tutkimusmetodina käytän laadullista sisällönanalyysia, jonka avulla olen järjestänyt hyödyntämäni lähdeaineiston tiiviiseen ja selkeään muotoon. Näin aikajanan rakentaminen, tutkimuskysymysten mukainen tarkastelu ja vuoropuhelu tutkimuskirjallisuuden kanssa on helpompaa.

Halmeen nyrkkeilyuran luoma altavastaaja-asetelma rakennettiin poliittiseksi työkaluksi eri vaiheiden avulla. Asetelma syntyi nyrkkeilyuran seurauksena, kun Halme nousi altavastaajana Suomen mestariksi vastoin kaikkia odotuksia. Halme vahvisti asetelmaa ensimmäisen omaelämäkerran, Jumala armahtaa — Minä en, avulla. Omaelämäkerta oli tarina ikuisesta altavastaajasta, mikä teki mestaruudesta entistä vaikuttavamman. Omaelämäkertaa seurannut nousu suomalaisen nyrkkeilyn huipulle tehtiin myös altavastaajana, mikä teki Halmeesta suuren yleisön tunteman hahmon ja urheilusankarin. Nyrkkeilyuran loppupuolella Halme päätti siirtyä politiikkaan.

Päätös kerrottiin äänestäjille toisessa omaelämäkerrassa, Tuomiopäivässä. Altavastaaja-asetelma siirrettiin omaelämäkerrassa politiikkaan. Kirjassa suomalaisen nyrkkeilyn huipulle nousseesta altavastaajasta tuli teoksen narratiivissa altavastaajina esitettyjen, tavallisten suomalaisten puolustaja. Halme puolustaisi altavastaajia heidän antamallaan mandaatilla poliitikkojen ja virkamiesten hirmuvaltaa vastaan sekä korjaisi yksin heidän aiheuttamansa ongelmat. Asetelma oli vahvasti läsnä vuoden 2003 eduskuntavaalikampanjassa, kun Halme jalkautui tavallisten suomalaisten joukkoon sekä jatkoi kampanjassaan Tuomiopäivästä tutulla linjalla.

Altavastaaja-asetelma mahdollisti vaalivoiton ja 16 390 suuruisen äänisaaliin. Halme onnistui aktivoimaan altavastaaja-asetelman avulla itsensä altavastaajiksi mieltäneet äänestäjät, mikä näkyi äänestysaktiivisuuden nousupiikkeinä läpi Helsingin vaalipiirin. Äänestysaktiivisuutta tarkastellessa on selvää, että Halme herätti Helsingin lähiöt.