Tämän työn tarkoituksena oli selvittää (1) emakon tehokkuuteen vaikuttavien ominaisuuksien (hedelmällisyys, kestävyys) geneettisen vaihtelun suuruus, (2) emakon tehokkuuteen vaikuttavien ominaisuuksien keskinäiset geneettiset yhteydet ja (3) emakon tehokkuuteen vaikuttavien ja muiden taloudellisesti tärkeiden ominaisuuksien (kasvu, rehunhyötysuhde, ruhon laatu, lihan laatu) geneettiset yhteydet. Tarkasteltavia hedelmällisyysominaisuuksia olivat pahnuekoko (yhteensä syntyneiden porsaiden lukumäärä, elävänä syntyneiden porsaiden lukumäärä, vieroitettujen porsaiden lukumäärä), porsaskuolleisuus (kuolleena syntyneiden lukumäärä, porsaskuolleisuus porsimisen ja vieroituksen välillä), ikä ensimmäistä kertaa porsiessa, tiineyden kesto ja porsimaväli. Emakon kestävyyttä kuvaavia ominaisuuksia olivat emakon tuotantoikä, emakon elinikäinen porsastuotos ja jalkojen rakenneominaisuudet (liikuntakyky ja kuusi erilaista jalkojen asentovirhettä). Tulokset osoittivat, että emakon tehokkuuteen vaikuttavien ominaisuuksien välillä on sekä suotuisia että epäsuotuisia geneettisiä yhteyksiä. Esimerkiksi hedelmällisyys ja jalkojen rakenne (emakon liikuntakyky) ovat geettisesti suotuisasti korreloituneita emakon tuotantoikään. Tämä on edullista, koska emakon tehokkuuteen vaikuttavat ominaisuudet ovat huonosti periytyviä. Tarkasteltavista ominaisuuksista ainoastaan etujalkojen koukkupolvisuus, ikä ensimmäistä kertaa porsiessa ja tiineyden kesto ovat kohtalaisesti periytyviä. Pahnuekoon jalostuksen kannalta on merkittävää, että porsaskuolleisuuden ja pahnuekoon valillä on positiivinen (epäsuotuisa) geneettinen korrelaatio. Toisin sanoen pelkkää pahnuekokoa jalostettaessa tehdään epäsuoraa valintaa myös porsaskuolleisuuden suhteen. Tämän takia hedelmällisyyden jalostuksessa on huomioitava sekä pahnuekoko että porsaskuolleisuus. Lisäksi tulokset osoittivat, että toistuvuusmallin oletukset eivät täysin toteudu pahnuekoon ja porsimavälin kohdalla, minkä johdosta ensimmäinen pahnuekoko olisi jalostusarvostelussa käsiteltävä eri ominaisuutena kuin myöhemmät pahnuekoot. Vastaavasti kaikki porsimavälit tulisi käsitellä eri ominaisuuksina. Tulosten perusteella voidaan myös yleisesti todeta, että kasvu ja rehunhyötysuhde olivat suotuisasti ja ruhon laatu epäsuotuisasti korreloitunut emakon tehokkuuteen. Sen sijaan lihan laadun ja emakon tehokkuuden välillä ei selviä korrelaatioita ollut havaittavissa. Näiden tulosten perusteella rakenneominaisuuksille on kehitetty BLUParvostelurutiini ja hedelmällisyysindeksi on uudistettu. Rakenneindeksiin sisällytettyjä ominaisuuksia ovat liikunta ja etujalkojen koukkupolvisuus. Uudistetussa hedelmällisyysindeksissä valittavia ominaisuuksia ovat yhteensä syntyneiden lukumäärä, kuolleena syntyneiden lukumäärä, porsimisen ja vieroituksen välinen porsaskuolleisuus, ikä ensimmäisessä porsimisessa ja porsimaväli. Pahnuekoossa ja porsaskuolleisuudessa ensimmäisen ja myöhempien pahnueiden tulokset käsitellään jalostusarvostelussa erillisinä ominaisuuksina. Vastaavasti porsimavälin kohdalla huomioidaan vain kaksi ensimmäistä porsimaväliä, jotka käsitellään eri ominaisuuksina. Avainsanat: hedelmällisyys, jalostusarvostelu, kestävyys, korrelaatio, pahnuekoko, periytymisaste, rakenne, sika