Porkkana on Suomen suosituin avomaanvihannes. Porkkanan kotimaisuusaste on korkea, mutta loppukeväällä kotimaista porkkanaa ei yleensä ole saatavilla varastointi- ja laatuongelmien vuoksi. Kuljetusketjujen pidentyessä laadun säilyminen on entistä keskeisempää. Tässä hankkeessa tutkittiin porkkanan laatua ja sen varmistamista lähtien pellolla tapahtuvasta tuholaistorjunnasta ja päätyen kuluttajien näkemyksiin porkkanan laadusta. Porkkanan pahin tuholainen, porkkanakemppi, aiheuttaa sadonalennusta jo kolmen päivän imennällä. Porkkana on erityisen arka kemppivioitukselle kasvun alkuvaiheessa. Porkkanan kyky sietää kemppivioitusta kasvaa kuitenkin porkkanan kasvaessa, joten aikainen kylvö on suositeltavaa. Maan hyvä ravinnetila, varsinkin kalsiumin riittävä saanti, näyttäisi vahvistavan porkkanan solukoita kestämään varastotauteja. Porkkanan mustamädän tuhoja varastossa voidaan vähentää myös hankkeessa kehitetyn ennakointimenetelmän avulla. Tutkimuksessa määritetyistä porkkanan pilaajabakteereista tärkeimmät kuuluvat Pectobacterium ja Pseudomonas -sukuihin. Tutkimuksessa saatiin lisää tietoa viljelijöiden varastoporkkanoiden ja kaupan porkkanoiden mikrobiologisesta laadusta. Viime vuosina porkkanoiden välityksellä ruokamyrkytysepidemioita aiheuttanutta Yersinia pseudotuberculosis -bakteeria ei todettu tutkituista porkkanaeristä. Tulosten perusteella kotimaisten porkkanoiden mikrobiologista turvallisuutta voidaan pitää hyvänä. Maan hyvä ravinnetila varmistaa myös porkkanan makua ja muuta aistittavaa laatua. Jotta laatu pysyisi hyvänä kuluttajalle saakka, on varasto- ja kuljetuslämpötilojen oltava hallinnassa tilalla, tukussa ja tiskillä. Kuluttajille porkkanan laatu on ennen kaikkea makeutta ja mehukkuutta. Porkkanan napostelu sellaisenaan näyttää olevan tyypillisin tapa syödä porkkanaa.