Tyypillisellä suomalaisella nurmisäilörehuun ja viljaan perustuvalla dieetillä ruokittujen liharotuisten nautojen ruhon ja lihan laatuominaisuuksista ei ole olemassa juurikaan tutkimustietoa. Tämän vuoksi InnoNauta Kehitys hankkeen toisessa tilakokeessa vertailtiin aberdeen angus- (ab), limousin- (li) ja aberdeen angus×limousinristeytyssonnien lihantuotanto-ominaisuuksia nurmisäilörehuun ja rehuviljaan perustuvalla ruokinnalla. Koe suoritettiin tilakokeena pohjoissavolaisella lihanautatilalla. Syksyllä 2010 24 liharotuista sonnia (8 kpl ab, 8 kpl li, 8 kpl ab×li) otettiin vieroituksen jälkeen kokeeseen. Sonnit jaettiin roduittain kylmäpihaton karsinoihin, kahdeksan sonnia kuhunkin karsinaan. Eläimet ruokittiin nurmisäilörehu-viljapohjaisella dieetillä, ja lisäksi huolehdittiin eläinten kivennäisen ja vitamiinien tarpeesta. Rehuviljana käytettiin ohran ja kauran seosta (1:1). Sonnien rehustuksessa pyrittiin dieetin 40 % väkirehutasoon. Sonnit teurastettiin Atrian Kuopion teurastamossa kahdessa erässä. Ruhon laatu määritettiin luokittelemalla ruhojen lihakkuus ja rasvaisuus EUROP-luokituksen mukaisesti. Jokaisesta ruhosta leikattiin vasen puolisko Atrian leikkuutavalla ensin kahdeksaan alkupalaan ja sitten 51 kaupalliseen palaan. Kukin pala punnittiin erikseen. Leikkuussa arvioitiin entrecoten ja ulkofileen marmoroitumisaste sekä mitattiin ulkofileen pH-arvo ja väri. Lihateollisuuden tutkimuskeskukseen otettiin ulkofileenäyte kemiallista ja aistinvaraista analyysiä sekä leikkuuvastemittausta varten. Sonnien elopaino kokeen lopussa ja kasvatusaika kokeessa olivat roduittain seuraavat: ab (705 kg, 345 pv), li (732 kg, 353 pv) ja ab×li (718 kg, 385 pv). Keskimääräinen teurastusikä oli 545 vuorokautta. Eläinten päiväkasvussa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja rotujen välillä, mutta limousin-sonnien nettokasvu oli 16 % suurempi kuin ab×li-sonnien (p<0,01). Limousin-sonnien teuraspaino (439 kg) oli merkitsevästi suurempi kuin ab- (391 kg) ja ab×li-sonneilla (399 kg) (p<0,01), mutta ab- ja ab×li-sonnien välillä ei ollut merkitsevää eroa teuraspainossa. Limousin-sonneilla teurasprosentti oli 8 % korkeampi kuin ab- ja ab×li-sonneilla (p<0,001). Ruhojen lihakkuuden ja rasvaisuuden osalta limousin-sonnit luokittuivat selkeästi parhaiten. Ab- ja ab×li-sonnien välillä ei ollut merkitsevää eroa ruhojen rasvaisuudessa, mutta lihakkuudessa risteytyssonnit olivat merkitsevästi parempia kuin puhtaat ab-sonnit. Li-sonneilla sekä ruhon arvokkaimpien palojen (trimmattu sisäfilee ja ulkofilee sekä entrecote: 10,00 18,90 euroa/ kg) että ruhon arvokkaiden palojen (sisä-, ulko-, kulma- ja paahtopaisti sekä N0-lajitelma: 4,30 6,70 euroa/ kg) osuudet teuraspainosta olivat suuremmat kuin ab-sonneilla tai ab×li-risteytyssonneilla (p<0,001). Vähemmän arvokkaita (N2- ja N3-lajitelmat: 2,10 2,90 euroa/kg) ja lähes arvottomia (N5, N6 ja luut: 0 0,34 euroa/ kg), paloja oli suhteellisesti enemmän ab-sonnien kuin li-sonnien ruhossa (p<0,001). Angus- ja angus×limousinsonnien ulkofile ja entrecote olivat enemmän marmoroituneita kuin puhtailla limousin-sonneilla. Limousin-sonnien ulkofile sisälsi puolestaan enemmän vettä ja proteiinia sekä vähemmän rasvaa kuin angus-sonnien ulkofile. Muutoin tässä tutkimuksessa ei havaittu merkittäviä rotujen välisiä eroja lihan laatuominaisuuksissa.