Itämeren hyljekannat ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet nopeasti ja aiheuttavat rannikkokalastukselle sekä kalankasvatukselle merkittäviä taloudellisia vahinkoja. Näitä vahinkoja on yritetty vähentää muun muassa pyydysteknisin keinoin ja hyljekarkottimien avulla. Karkotin lähettää ympäröivään veteen lyhyitä tauotettuja äänipulsseja, jotka hylkeet kokevat siinä määrin epämiellyttäväksi, että ne liikkuvat poispäin karkottimesta. Hylkeitä voidaan karkottimen avulla estää lähestymästä esimerkiksi kalanpyydystä tai verkkoallasta. Hyljekarkotin on osoittautunut hyödylliseksi lohirysien suojaamisessa. Karkottimella varustetuissa ponttoonirysissä lohisaalis on parempi kuin rysissä, joissa ei ole karkotinta. Yksittäisen karkottimen tehokas vaikutusetäisyys on olosuhteista riippuen noin 40–45 metriä. Yhdellä karkottimella voidaan suojata vain osa rysästä, yleensä perä ja siihen johtavat nielut. Hyljevahinkojen vähentäminen kokonaisilla lahtialueilla voisi olla mahdollista sijoittamalla karkottimia niihin johtaviin salmiin. Rannikollamme on lukuisia lahtialueita, joissa tätä voitaisiin kokeilla. Perinteinen rannikkokalastus verkoilla ja rysillä voisi tällaisilla alueilla tapahtua ilman hylkeiden läsnäoloa. Alustavat kokeilut ajallisesti rajoitettujen ”hyljevapaiden alueiden” muodostamisesta karkottimien avulla ovat olleet lupaavia, mutta edelleen tarvitaan tutkimus- ja kehitystyötä, jotta menetelmä voisi tulla rutiinikäyttöön. Jokisuiden tai joessa olevien kriittisten kutualueiden sulkeminen kutunousun kriittisenä aikana karkottimilla voi olla keino jokikalastuksen, mädinhankinnan ja uhanalaisten kalalajien lisääntymisen turvaamisessa. Kalankasvattajien kokemukset hyljekarkottimista ovat olleet vaihtelevia. Kehitteillä olevan autonomisesti liikkuvan hyljekarkottimen avulla hylkeitä voisi olla mahdollista karkottaa kokonaisen viljelylaitoksen ympäriltä sen sijaan, että jokaisessa verkkoaltaassa olisi oma karkotin. Laite voitaisiin ohjelmoida kulkemaan haluttua reittiä kasvatusaltaiden ympärillä. Laitteella voi olla erilaisia sovelluksia myös pyydyskalastuksen hyljevahinkojen torjunnassa. Se voitaisiin esimerkiksi ohjelmoida kulkemaan rysäpyydyksen ympäri tai edestakaisin verkkojataa pitkin. Hyljekarkarkottimien käytössä tulee huomioida myös eettiset ja ekologiset näkökannat. Karkottimien tuottamien äänipulssien pitää olla riittävän voimakkaita, jotta hylkeet kokevat ne epämiellyttäviksi ja eivät totu niihin, mutta samalla hylkeiden ja muun eliöstön terveys ei saa vaarantua. Karkottimien ei ole todettu vaikuttavan kalojen käyttäytymiseen ja hyvinvointiin. Hyljekarkottimien erilaisilla käyttösovelluksilla on merkittävä potentiaali hyljevahinkojen vähentämisessä, mikä voisi osaltaan turvata kalatalouden ja elinvoimaisten hyljekantojen rinnakkaiseloa. Monissa sovelluksissa tarvitaan kuitenkin edelleen tutkimus- ja kehitystyötä, jotta niistä saadaan kustannustehokkaita, käytännöllisiä ja mahdollisimman vähän haittoja aiheuttavia. Karkottimien käytölle tarvitaan myös selkeät pelisäännöt ja säännöt on soveltuvin osin yhteensovitettava EU:n meristrategiadirektiivin tavoitteiden kanssa.