Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden hoitoon ja suunnitteluun mittareita, joiden avulla voidaan kuvata (i) maiseman nykytila, (ii) maiseman muutos viimeisen kymmenen vuoden aikana ja (iii) maiseman tärkeimmät kehittämiskohteet tulevaisuudessa. Tutkimus oli osa Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden seurantaindikaattorit -hanketta (VAMMI, Hietala-Koivu ym. 2006), joka toteutettiin yhdessä Helsingin yliopiston ja Museoviraston tutkijoiden kanssa. Kysely lähetettiin noin 800 asukkaalle Pernajanlahden ja Koskenkylänjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Kyselyssä olivat mukana 15–75-vuotiaat vakituiset asukkaat ja vapaa-ajanasunnon omistajat. Koskenkyläläiset kokivat alueensa maisemien parantuneen ja pernajanlahtelaiset huonontuneen viime vuosina. Maisemien yleisilmettä olivat eniten parantaneet perinteisten rakennusten ja pihapiirien kunnostus- ja hoitotyöt. Myös vesistöjen hoito, ympärivuotisen asutuksen lisääntyminen ja luonnonsuojelu olivat vaikuttaneet myönteisesti. Maisemat olivat kärsineet eniten pusikoitumisesta ja näkymien umpeenkasvusta. Myös uudet voimajohdot ja mastot sekä maa-aineksen otto olivat aiheuttaneet kielteisiä maisemamuutoksia. Vaikka tutkimusalue oli melko suuri, toimi maisema-arvojen kartoitusmenetelmä melko hyvin. Maisemallisesti miellyttävien ja epämiellyttävien kohteiden paikantaminen kartalle havainnollistaa sekä maisema-alueen vetovoimaiseksi koetut että maisemanhoitoa vaativat kohteet. Asukakyselyyn perustuvalla menetelmällä voidaan kerätä paikallistietoa maisemasta asiantuntija-arvion tueksi. Maisema-arvojen kartoitusmenetelmän soveltamista maaseutualueiden suunnitteluun tulisikin kehittää eteenpäin. Asukkaiden kytkeminen mukaan arvokkaiden maisema-alueiden hoitoon on tarpeellista maisemien laadun ylläpitämiseksi.