Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää videohaastattelutyökalun käytön mielekkyys, tehokkuus, hyödyt sekä mahdolliset kehittämisen kohteet organisaatiomme toimihenkilöiden näkökulmasta. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Staffpoint Oy. Opinnäytetyöni tärkeä yhteistyökumppani oli Recruitby.net, jolta Staffpoint Oy on ostanut videohaastattelupalvelun. Rajasin tutkimukseni kaupan tiimiin, mutta otin tutkimukseeni mukaan myös teollisuuden, hotelli- ja ravintola-alan sekä toimistopuolen toimihenkilöitä, jotta tutkimuksessa tulisi esille myös tiimikohtaisia eroja videohaastattelutyökalun käytön aktiivisuudessa. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää, saako videohaastattelulla aikaan yhtä luotettavan henkilöarvioinnin haastateltavasta kuin perinteisellä kasvokkain tapahtuvalla haastattelulla.

Työ oli ajankohtainen, sillä videohaastattelupalvelu otettiin käyttöön organisaatiomme maaliskuussa 2014. Sen käyttöä pyritään tukemaan ja lisäämään.

Tutkimuksen tietoperusta koostui teoriasta, koulutusmateriaaleista, keskusteluista alan asiantuntijoiden kanssa, toimihenkilöiden haastattelemisesta sekä tehdyistä videohaastatteluista ja saaduista videovastauksista. Teemaan sopien myös toimihenkilöt haastateltiin videohaastattelutyökalua käyttäen (n = 12). Aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä.

Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin. Tätä valintaa tukee etenkin se, että videohaastattelumateriaali on luonnollista aineistoa.

Tutkimustulosten mukaan videohaastattelutyökalua käytettiin erityisesti hauissa, joissa etsittiin tiettyä persoonallisuutta tai roolia, jossa esiintymistaito on tärkeää. Hakuja, joissa videohaastattelutyökalua käytettiin paljon, olivat etenkin esimiestehtävät ja tehtävät, joissa myynnillisyys ja sosiaaliset taidot ovat tärkeitä kriteerejä. Yleisimpiä haettavia työnimikkeitä olivat etenkin myyjä (kauppa), automyyjä, konsulentti, aulapalvelutyöntekijä ja sales agent. Hakuja, joissa videohaastattelua hyödynnettiin vielä vähän, olivat etenkin kovien alojen haut kuten hitsaaja ja rakennusapumies sekä ammatit, joissa korostuu käsillä tekemisen taito kuten kokin ammatti.

Tutkimustulosten perusteella voitiin todeta, että videohaastattelua hyödynnettiin erityisesti silloin, kun välimatka haastattelijan ja haastateltavan välillä oli pitkä tai hakijoita oli todella paljon. Videohaastattelua käytettiin mielellään haastattelun apuvälineenä, mutta kokonaisvaltaisen henkilöarvioinnin tekemistä pelkästään videohaastattelun perusteella ei mielellään tehty.