Optinen ala on ollut jo pitkään murrosvaiheessa, joka jatkuu edelleen. Muutosta on tapahtunut erityisesti liikkeiden välisessä hintakilpailussa, mikä näkyy esimerkiksi kustannusten minimoimisena ja näöntutkimusaikojen lyhenemisenä.

Tutkimuksen pääongelman tarkoituksena oli arvioida, miten tehdyt näöntutkimukset vastaavat Optometrian Eettisen Neuvoston ohjetta Hyvästä näöntutkimuskäytännöstä. Tutkimuksen alaongelmissa vertailtiin, miten näöntutkimukseen varattu aika ja alan työkokemus vaikuttavat Hyvän näöntutkimuskäytännön ohjeiden noudattamiseen, sekä millaisia eroavaisuuksia on Hyvän näöntutkimuskäytännön ohjeiden noudattamisessa alan yksityisten yritysten ja ketjuliikkeiden välillä. Opinnäytetyön tavoitteena oli herätellä optikkoja ja työnantajia huomaamaan mahdolliset puutteet näöntutkimuksissa, ja tätä kautta kehittää näöntutkimuksia vastaamaan paremmin Hyvää näöntutkimuskäytäntöä.

Toteutimme kyselyn kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, joka välitettiin sähköpostitse Suomessa työskenteleville optikoille ja optometristeille Suomen Optometrian Ammattilaiset ry:n kautta. Tarkastelun perustana oli Hyvä näöntutkimuskäytäntö, jonka osa-alueet muutettiin määrälliseen muotoon. Kysely tavoitti 201 vastaajaa, joiden arvioiden perusteella kokosimme tutkimustulokset.

Tulokset osoittivat, että näöntutkimusten kulku vastasi osittain Hyvän näöntutkimuskäytännön vaatimuksia. Parhaiten tutkimuksista toteutui anamneesin osa-alue, ja huonoiten objektiivisen tutkimuksen osa-alue. Joihinkin tutkimuksiin varatulla ajalla ei ollut vaikutusta. Saimme selville, että Hyvä näöntutkimuskäytäntö toteutui paremmin, kun aikaa oli varattu 30 minuuttia. Selkeimmät erot tutkimuksessamme ilmenivät siinä, työskentelivätkö vastaajat ketjuliikkeissä vai yksityisissä optikkoliikkeissä. Eroavaisuudet eivät kuitenkaan olleet vain toisen työskentelypaikan eduksi, vaan kummankin työympäristön osalta löytyi sekä hyvin toteutuneita, että kehitettäviä tutkimuskohtia. Vastaajien alan työkokemuksen vaikutus oli selkeimmin nähtävissä heidän välillään, jotka olivat työskennelleet optisella alalla alle 10 ja yli 31 vuotta.

Hyvän näöntutkimuskäytännön noudattamisessa on kehitettävää. Vaikuttaa siltä, että monet vastaajista hyötyisivät pidemmistä näöntutkimusajoista. Myös joidenkin testien kertaaminen voisi olla tarpeen, jotta tutkimustilanteessa muistettaisiin, miten ja miksi ne tehdään. Optikot kokivat pääasiassa toimivansa Hyvän näöntutkimuskäytännön mukaan eli ammattieettisesti, Hyvän näöntutkimuskäytännön vaatimat tutkimukset jäivät kuitenkin osittain toteutumatta.